Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta korostaa yhä voimakkaammin, että Ukrainan tuki ei ole valinnainen vaan välttämättömyys. Viime viikonlopun puoluevaltuuston puheessaan Kotkassa Virta painotti, että turvallisuuskeskustelua on laajennettava koskemaan koko yhteiskuntaa – ei vain ulko- ja puolustuspolitiikkaa.

– Horjumaton tuki Ukrainalle on tärkeää, Virta totesi, viitaten Venäjän provosoiviin ilmatilaloukkauksiin Virossa, joihin Suomi on osallistunut omilla hävittäjillään. Natolla on Virran mukaan oltava varmuutta ja päättäväisyyttä vastata tällaisiin uhkiin.

Turvallisuus ei Virran mukaan tarkoita ainoastaan laajoja kriisejä tai sotilaallisia uhkakuvia, vaan se kietoutuu arjen kokemuksiin – ihmisten mahdollisuuteen elää ilman pelkoa kotona, koulussa, yhteiskunnan toimivissa palveluissa.

Kokonaisturvallisuus: laajennetun näkemyksen ehdotus

Virran mukaan on nähtävä, mitä kaikkea turvallisuus todella kattaa. Hän puolustaa ajatusta kokonaisturvallisuudesta, jossa eri osa-alueet nivoutuvat yhteen ja vaativat panostuksia niin taloudellisesti kuin poliittisesti.

Listattuna Virran mukaan turvallisuuden osa-alueet:

• Sotilaallinen ja puolustuskyky – rajojen valvonta, Nato-yhteistyö, ilmatilapolitiikka
• Kansallinen resilienssi – kriisinkestävyys palveluissa, terveydenhuollossa, huoltovarmuudessa
• Turvallisuus kotona – väkivallan ja seksuaalisen väkivallan vastainen työ, ihmisten koskemattomuus
• Informaatiosota ja vaikuttavat keskustelut – oppia erottelemaan faktoja, suojata yhteiskuntaa disinformaatiolta
• Hyvinvointivaltion pysyvyys – että palvelut toimivat, ihmiset eivät jää ilman apua, että valtio kykenee huolehtimaan kaikista

Virran mukaan ei ole merkitystä sen väittämisellä, että turvallisuus olisi “kovaa” tai “pehmeää” – tämä jako ei auta ratkaisuissa. Kaikki osa-alueet ovat toisiinsa sidoksissa.

Ukrainalle jatkuvaa tukea ja kovempia pakotteita

Virran mukaan Ukrainan horjumaton tuki näkyy konkreettisissa toimenpiteissä: pakotteissa, yhteistyössä Nato-maiden kanssa, sekä Suomen omissa resursseissa. Venäjän ilmatilaloukkaukset Virossa näyttäisivät Virran mukaan, että provokaatiot ovat lisääntymässä, ja niiden estämiseen on panostettava.

Hänen sanojensa mukaan Suomi voi vaikuttaa seuraavasti:

• Pakotteiden tehostaminen Venäjälle – sekä henkilö- että kauppapakotteet
• Nato-yhteyksien vahvistaminen – ilmatilan suojelu, yhteistyö rajavalvonnassa
• Puolustusmäärärahojen riittävä kirittäminen – sekä materiaalin että koulutuksen saralla

Virta linjaa, että tuki Ukrainalle on sekä moraalinen että turvallisuus-kysymys: Suomen etu on, ettei autoritäärinen aggressio jää ilman vastausta.

Kotien turvallisuus ja naisten oikeus elää väkivallattomasti

Turvallisuudesta puhuttaessa Virta ei jää pelkän kansainvälisen politiikan tai kansallisen puolustuksen tasolle. Hän muistuttaa, että myös arjen turvallisuus on osa kokonaisuutta – erityisesti naisten oikeus olla turvassa omassa kodissaan.

Virran puheessa nostettiin esiin:

• Kotona koettu väkivalta ja sen ennaltaehkäisy
• Sukupuolittuneen väkivallan tunnistaminen ja tehokas puuttuminen
• Naisten oikeus fyysiseen koskemattomuuteen
• Väkivaltaan liittyvien palveluiden ja tukijärjestelmien vahvistaminen

Virta sanoi, ettei vaihda vaiennusta siihen, että tämä olisi marginaali-ilmiö Suomessa – hän aikoo puolustaa tätä turvallisuuden osaa niin kauan kuin on tarve.

Koulutus, innovaatio ja huoltovarmuus muina yurvallisuuspilareina

Virran näkemyksessä turvallisuus ei perustu vain asevoimaan tai rajavalvontaan, vaan myös siihen, miten hyvin yhteiskunta pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Tärkeimmiksi kehityskohteiksi Virta nostaa:

• Koulutusjärjestelmän vahvistaminen: kriisinkestävyyttä rakentava opetus, medialukutaidon lisääminen, kyky tunnistaa valeuutisia
• Innovaatio ja tutkimus puolustusalalla ja sen lähialoilla: uusi teknologia, riippuvuuksien vähentäminen ulkomaisista tuontiratkaisuista
• Huoltovarmuus: energia, lääkkeet, logistiikka – kriisitilanteissa yhteiskunnan toimintakyky riippuu usein näistä
• Resurssitus ja priorisointi: resurssien kohdentaminen niin, että turvallisuuden eri osa-alueet eivät jää irrallisiksi

Virran mukaan tällaisissa valdessa se, miten hyvin varaudutaan esimerkiksi informaatiosotaan tai kriiseihin palveluiden solmukohdissa, on ratkaisevaa.

Politiikan ristiriidat ja välttämättömät valinnat

Vaikka turvallisuuden laajentaminen kiinnostaa Virtaa, se tuo mukanaan poliittisia ristiriitoja ja välttämättömiä valintoja. Talouspaineet, resurssien rajallisuus ja erilaisten uhkien samanaikaisuus tekevät päätöksistä haastavia.

Poliittisia kipukohtia:

• Kuinka jakaa määrärahapainotukset – puolustus, sote, koulutus, kot turvakysymykset
• Kuinka varmistaa, ettei kokonaisturvallisuus jää vain tavoitelauseeksi ilman konkreettisia päätöksiä
• Kilpailevat tarpeet – verotus, hyvinvointialueiden rahoitus, organisaatioiden johtaminen
• Oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien säilyttäminen: turvapaikka- ja maahanmuuttoon liittyvät lait, kuten käännytyslaki, sisältävät Virran mukaan sekä turvallisuuspoliittisia että eettisiä ulottuvuuksia

Virta on esimerkiksi kritisoinut hallituksen esityksiä, joissa uskoo, että perustuslaista ja oikeusvaltioperiaatteista ollaan tekemässä heikompia kompromisseja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden nimissä.

Turvallisuus poliittisena valintana

Sofia Virran viesti on selvä: turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii poliittista tahdonvoimaa, pitkäjänteisyyttä, oikeudenmukaisia valintoja ja arvoihin sitoutumista. Suomen on hänen mukaansa tunnistettava kokonaisuus – että yhtä uhkaa ei voi ratkaista jättämättä muita osa-alueita heikommalle lyhyellä tähtäimellä.