ulkopolitiikka
Ajankohtaista Eduskuntavaalit ulkopolitiikka Vaalit
Miten puolueet suhtautuvat ulkopolitiikkaan ja Itämeren turvallisuuteen?
Suomen ulkopolitiikkaa tehdään nyt tilanteessa, jossa Nato-jäsenyys on arkea ja jossa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkaa Euroopan turvallisuusympäristön muovaamista. Itämeren merkitys korostuu samaan aikaan, koska alue on sekä sotilaallisesti että taloudellisesti kriittinen ja koska merenpohjan infrastruktuuri, meriliikenne ja energiareitit ovat jatkuvan huomion kohteena. Puolueet lähtevät monissa peruskysymyksissä samasta todellisuudesta, mutta painotukset vaihtelevat, kun puhe kääntyy esimerkiksi pelotteeseen, diplomatiaan, EU:n rooliin tai puolustuksen rahaan.
Ajankohtaista Perussuomalaiset ulkopolitiikka
Itämeren turvallisuus puntarissa
Itämeren aallot kantavat tällä hetkellä mukanaan muutakin kuin rahtia ja matkustajia. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on ottanut tiukan kannan merenkulun turvallisuuteen liittyviin haasteisiin. Venäjän harjoittama järjestelmällinen häirintä on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi kansainvälisillä areenoilla. Suomi ei tyydy vain seuraamaan tilannetta sivusta vaan toimii aktiivisena suunnannäyttäjänä.
Ajankohtaista SDP ulkopolitiikka
Pohjoismainen omavaraisuus turvataan arktisella yhteistyöllä
Pohjoismaiden toimintaympäristö arktisella alueella on joutunut ennennäkemättömän murroksen ja paineen alle. Kansanedustaja Ville Skinnari (sd.) varoittaa, että alueen strateginen merkitys kasvaa nyt vauhdilla. Suurvallat testaavat yhä avoimemmin pienten maiden kykyä päättää omista ratkaisuistaan tässä jännitteisessä tilanteessa.
Ajankohtaista Kokoomus ulkopolitiikka
Suomen puolustus uudella askelmalla: jalkaväkimiinat takaisin käyttöön
Suomen turvallisuuspolitiikka koki merkittävän käänteen tammikuussa 2026, kun maan irtautuminen Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta astui voimaan. Irtisanominen mahdollistaa jalkaväkimiinojen uudelleen ottamisen osaksi Puolustusvoimien puolustuskykyä ja laajentaa puolustuksen keinovalikoimaa muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Kokoomuksen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto korostaa päätöksen merkitystä Suomen puolustukselle ja alueelliselle pidäkkeelle.
Ajankohtaista Kokoomus Sisäpolitiikka ulkopolitiikka
Jalkaväkimiinat palasivat osaksi Suomen puolustusarsenaalia: ”Isänmaan etu on ollut etusijalla”
Ottawan sopimuksesta irtautumisen kuuden kuukauden siirtymäaika on virallisesti päättynyt. Jalkaväkimiinat ovat tämän myötä jälleen laillinen osa Suomen kansallista puolustusta. Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto painottaa päätöksen merkitystä turvallisuudelle.
Ajankohtaista ulkopolitiikka Vihreät
Perustulo palaa poliittiseen keskiöön
Suomalainen sosiaaliturvakeskustelu on saanut uutta tulta purjeisiinsa Irlannin suunnalta. Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen vaatii nyt Suomeen uutta, laajempaa perustulokokeilua. Tynkkynen perustaa näkemyksensä Irlannin vastikään päättyneen kokeilun erittäin positiivisiin tuloksiin ja taloudellisiin vaikutuksiin.
Ajankohtaista ulkopolitiikka Vihreät
Vaimea lopputulos Belémistä pakottaa Suomen ryhtiliikkeeseen: Kansainvälisen ilmastotyön uusi aika
YK:n ilmastokokous päättyi hiljattain Brasilian Belémissä, minkä jälkeen vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen pitää sen saavutuksia valitettavan vaatimattomina. Maailman johtajat eivät pystyneet sopimaan riittävän kunnianhimoisista toimista fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi, joten Suomen on Tynkkysen mielestä otettava nykyistä aktiivisempi rooli kansainvälisen ilmastotyön edistämisessä. Maailmanpolitiikan jännitteinen tilanne haastaa jatkuvasti sopimuspohjaista järjestystä, joten jokaisen edistysaskeleen eteen joudutaan taistelemaan entistä kovemmin. Tynkkynen, joka on itse osallistunut jo 21:een YK:n ilmastokokoukseen, totesi jo sen olevan pieni saavutus, että kokous pääsi ylipäätään edes jonkinlaiseen lopputulokseen, sillä monet viimeaikaiset neuvottelut ovat päättyneet täysin tuloksettomina.
Ajankohtaista Kokoomus ulkopolitiikka
Suomi sijoittaa 100 miljoonaa euroa Euroopan turvallisuuteen – Ukrainan tuki vahvistuu entisestään
Orpon hallitus on osoittanut jälleen päättäväisyytensä Euroopan turvallisuustilanteen vakauttamisessa antamalla eduskunnalle uuden täydentävän talousarvioesityksen. Hallitus esittää merkittävää 100 miljoonan euron lisäpanostusta Ukrainan puolustustaistelun tukemiseen, mikä on selkeä viesti Suomen järkkymättömästä linjasta. Esitys on ajoitettu kriittiseen hetkeen, jolloin Ukrainan tarve sotilaalliselle ja materiaaliselle avulle on edelleen huutava Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ja kansanedustaja Aleksi Jäntti ovat ottaneet esityksen vastaan tyytyväisinä ja korostavat sen strategista merkitystä.
Ajankohtaista RKP ulkopolitiikka
Pohjolan uusi voimaliitto: Ministeri Strand Tukholmassa vauhdittamassa miljardiluokan yhteistyötä
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand johti viime viikolla mittavaa suomalaisvaltuuskuntaa Tukholmassa. Tarkoitus oli kirkas: syventää yhteistyötä, joka ulottuu elinkeinoelämän, investointien ja teknologisen kehityksen ytimeen. Mukana olivat myös elinkeinoministeri Sakari Puisto sekä kotimaisten kehitys- ja rahoituslaitosten, kuten Business Finlandin, VTT:n, Finnveran ja Tesin, hallitusten puheenjohtajat. Kyseessä ei ollut vain rutiinivierailu, vaan strateginen panostus Suomen ja Ruotsin välisen kumppanuuden nostamiseksi uudelle tasolle.
Ajankohtaista ulkopolitiikka Vihreät
Sofia Virran Uusi Turvallisuuslinja Vaatii Kaikkien Salaa Huomioimista
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta korostaa yhä voimakkaammin, että Ukrainan tuki ei ole valinnainen vaan välttämättömyys. Viime viikonlopun puoluevaltuuston puheessaan Kotkassa Virta painotti, että turvallisuuskeskustelua on laajennettava koskemaan koko yhteiskuntaa – ei vain ulko- ja puolustuspolitiikkaa.
