Valtioneuvosto antoi tänään torstaina 4. joulukuuta eduskunnalle kauan odotetun energia- ja ilmastostrategian, joka kääntää katseen tiukasti tulevaan. Tämä strateginen asiakirja sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma linjaavat ne keskeiset toimet, joilla Suomi aikoo saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa ja samalla lunastaa paikkansa puhtaan energian suurvaltana maailmankartalla. Kokoomuksen kansanedustaja, talousvaliokunnan varapuheenjohtaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Pauli Aalto-Setälä näkee hallituksen strategian vahvana sitoutumisena sekä ilmastotoimiin että puhtaan siirtymän mukanaan tuomaan talouskasvuun. Hän painottaa, että tämä siirtymä ei ole vain välttämättömyys, vaan se on todellinen mahdollisuus Suomen kansantaloudelle.
Aalto-Setälä toteaa suoraan, että Suomen tulevaisuuden kilpailukyky riippuu puhtaan sähkön rajusta lisäämisestä ja sähköjärjestelmän kokonaisvaltaisesta vahvistamisesta. Investoinnit siirtoverkkoon ja sähköjärjestelmän tasapainottamiseen ovat välttämättömiä edellytyksiä teollisuuden päästöjen vähentämiselle ja uusien investointien houkuttelulle. Puhdas sähkö luo Suomeen uudenlaista korkean lisäarvon talouskasvua, jonka myötä maahan syntyy lisää työtä ja vaurautta. Strategia näyttää lupaavasti suunnan, jossa hallitus on valmis tukemaan tätä mullistusta konkreettisilla taloudellisilla ohjauskeinoilla.
Puhdas sähkö kiihdyttää kasvua
Suomen sähköjärjestelmä on jo nyt eurooppalaisittain edistyksellinen, sillä suurin osa tuotannosta on puhdasta, mutta tulevaisuuden sähkön kulutusnäkymät vaativat valtavaa lisäpotkua tuotantoon ja siirtoon. Arvioiden mukaan sähkön kulutus saattaa kasvaa nykyisestä noin 83 terawattitunnista (TWh) jopa 159 TWh:iin vuoteen 2035 mennessä, mikä johtuu erityisesti datakeskuksista, vetytalouden noususta ja teollisuuden sähköistymisestä. Tämän massiivisen tarpeen tyydyttämiseksi on tuulivoimasta tullut selkeästi puhtaan siirtymän veturi, ja myös aurinkovoiman rooli kasvaa merkittävästi. Sähköntuotannon ja kulutuksen jyrkkä kasvu asettaa kuitenkin kantaverkolle ennennäkemättömiä haasteita, sillä sähköä pitää pystyä siirtämään tehokkaasti tuotantoalueilta – usein Pohjois-Suomesta – kulutuskeskuksiin, eli etelään.
Hallitus onkin strategiassaan korostanut kantaverkon kehittämistä, johon Fingrid investoi jo miljardeja euroja. Nämä investoinnit ovat ratkaisevia, sillä ne eivät ainoastaan mahdollista uuden puhtaan sähkön liittämistä verkkoon, vaan myös turvaavat järjestelmän tasapainon vaihtelevan tuotannon aikoina. Lainsäädännöllisillä muutoksilla pyritään lisäksi nopeuttamaan verkon rakennuslupaprosesseja, jotka ovat tähän asti hidastaneet merkittävästi suurten voimajohtohankkeiden, kuten Forest Linen ja Lake Linen, toteuttamista. Sähkömarkkinalain muutos esimerkiksi pyrkii edistämään tuotannon ja kulutuksen liittämistä verkkoon, mikä on elintärkeää, jotta Suomi pysyy kasvun kelkassa.
Investoinnit vihreän kasvun vetureina
Hallituksen strategia ei jää pelkästään tavoitteiden tasolle, vaan se sisältää konkreettisia kannustimia, joiden avulla suuria puhtaan siirtymän investointeja pyritään houkuttelemaan Suomeen. Pauli Aalto-Setälä nostaa esiin erityisesti yli 50 miljoonan euron verohyvityksen, joka on osoittautunut erinomaiseksi keinoksi houkutella kansainvälistä pääomaa puhtaaseen ja edulliseen sähköön perustuviin hankkeisiin. Tällaiset investointikannustimet ovat välttämättömiä globaalissa kilpailussa, sillä ne signaloivat yrityksille Suomen vakavasta aikomuksesta olla vihreän teknologian kärkimaa.
Lisäksi strategia allokoi huomattavan 90 miljoonan euron summan biogeenisen hiilen talteenottoon ja varastointiin (BECCS), mikä on merkittävä strateginen avaus. BECCS-teknologia, joka mahdollistaa hiilidioksidin pysyvän poistamisen ilmakehästä bioenergian tuotannon savukaasuista, on kriittinen elementti Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä. Tämä tuki on suunnattu hiilidioksidin hyötykäytön ja teknisten nielujen investointien vauhdittamiseen, joka voi Metsäteollisuus ry:n arvioiden mukaan tuoda Suomeen jopa yli 11 miljardin euron kokonaisinvestoinnit vuoteen 2040 mennessä pelkästään hiilidioksidin talteenottoon ja hyötykäyttöön liittyen. Tällä tavalla luodaan myös tarvittavat taloudelliset kannustimet, joita teknologiset hiilinielut ovat kaivanneet vapaaehtoisten markkinoiden ulkopuolella.
Päästöjä kuriin kaikilla sektoreilla
Vaikka energiasektorin päästövähennykset ovat olleet ripeitä, ilmastovuosikertomukset osoittavat, että lisätoimia tarvitaan erityisesti taakanjakosektorilla, johon kuuluvat liikenne, rakennukset, maatalous ja jätehuolto. Suomen taakanjakosektorin päästövähennysvelvoite on EU:n uudistetun asetuksen myötä tiukka 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.
Strategia tarttuu tähän haasteeseen monipuolisilla toimenpiteillä. Liikenteen päästöjä pyritään pienentämään tukemalla sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamista, mikä kannustaa siirtymään vähäpäästöisiin ajoneuvoihin. Erityishuomio kiinnitetään myös raskaaseen kalustoon, jonka hankintaa tuetaan pienipäästöisten ratkaisujen osalta, sillä liikenne on edelleen taakanjakosektorin suurin yksittäinen päästölähde. Rakennusten osalta hallitus edistää öljylämmityksestä luopumista, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä suoraan kodeissa ja kiinteistöissä. Jätteenpoltossa tuetaan hiilidioksidin talteenottoa, ja maataloudessa strategiset painopisteet kohdistuvat turvemaiden kosteikkotoimien varmistamiseen sekä lannankäsittelyn päästöjen vähentämiseen. Turvemaiden päästöjen hallinta on erityisen tärkeää, sillä maankäyttösektorin päästökehitys on ollut huolestuttavan kasvavaa.
Strategian keskeiset sektorikohtaiset toimenpiteet:
- Liikenne: Sähköautojen latausinfrastruktuurin tehostaminen ja vähäpäästöisen raskaan kaluston tukeminen.
- Rakennukset: Öljylämmityksestä luopumisen edistäminen.
- Jätehuolto: Hiilidioksidin talteenoton tukeminen jätteenpolttolaitoksissa.
- Maatalous: Turvemaiden kosteikkotoimien varmistaminen, lannankäsittelyn päästövähennysteknologian tuki ja täsmäviljelyn kehittäminen.
- Teollisuus (Päästökauppa): Puhtaan siirtymän investointiverohyvitys (yli 50 M€ investoinneille).
Hiilinielut: Tutkimuksella kohti parempaa tilannekuvaa
Kokonaiskuvassa Suomi on onnistunut vähentämään teollisuuden ja energiantuotannon päästöjä esimerkillisesti, mutta metsien hiilinielujen heikko tila on pysynyt sitkeänä ongelmana. Kansanedustaja Aalto-Setälä myöntää avoimesti, että metsien nielut ovat edelleen Suomelle suuri ilmastopoliittinen haaste. Tämä johtuu erityisesti korkeista hakkuumääristä ja metsänhoidollisten toimenpiteiden, kuten ojittamisen ja lannoittamisen, vaikutuksista maaperän hiilivarastoihin. Ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä edellyttääkin merkittäviä korjaavia toimia maankäyttösektorilla.
Onneksi korjaavia keinoja on tunnistettu, ja niihin panostetaan nyt entistä vahvemmin. Hallitus pyrkii parantamaan tilannekuvaa rahoittamalla hiilinieluihin liittyvää tutkimusta, mikä on elintärkeää, jotta politiikkaa voidaan ohjata parhaan mahdollisen tiedon varassa. Tavoitteena on löytää tasapaino kestävän metsätalouden ja ilmastotavoitteiden välillä. Tässä tärkeitä työkaluja ovat esimerkiksi metsien kiertoaikojen pidentäminen sekä jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen suosiminen tietyillä alueilla. Lisäksi turvemaiden kunnostus, joka mainittiin myös maatalouden kohdalla, on kriittisen tärkeää, sillä ne ovat merkittävä hiilen lähde.
Metsäpolitiikan uudet painopisteet
Strategian mukaisesti Suomi pyrkii kääntämään maankäyttösektorin takaisin nieluksi useilla toimenpiteillä. Nämä toimet vaativat tiivistä yhteistyötä metsänomistajien ja alan toimijoiden kanssa, jotta pitkäjänteiset ilmastohyödyt voidaan varmistaa. Ilmastokriisin ratkaisemisessa kyseessä on nimenomaan sekä-että-toiminta: päästöjä on vähennettävä ja nieluja on vahvistettava.
Tulevaisuus on vetyä, verkkoja ja osaamista
Energia- ja ilmastostrategia luo siis erittäin kunnianhimoisen ja kokonaisvaltaisen tiekartan, joka vahvistaa Suomen asemaa paitsi puhtaan energian tuottajana, myös vihreän teknologian ja vetytalouden kehittäjänä. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on pitänyt hallituksen linjauksia tervetulleina ja pitkäjänteisinä, erityisesti investointiverohyvityksen osalta. Suomella on nyt kaikki edellytykset menestyä globaalissa puhtaassa siirtymässä.
Tämä vaatii kuitenkin jatkuvaa panostusta muun muassa TKI-toimintaan, jotta Suomi pysyy innovaatiojohtajana. Lisäksi on ehdottoman tärkeää varmistaa, että koulutuspaikkoja on riittävästi vastaamaan energiamurroksen tarpeita, jotta meillä on riittävästi ammattitaitoisia asentajia, digiosaajia ja jopa ydinfyysikoita rakentamassa tätä uutta aikakautta. Strategia on lupaus valoisammasta, vaurammasta ja puhtaammasta Suomesta.
