Kansanedustaja Joona Räsänen (sd) antoi tänään, joulukuun toisena päivänä, voimakkaita lausuntoja valtiovarainvaliokunnan vastaavana jäsenenä toimiessaan, sillä Suomen talouden tila näyttää monin mittarein erittäin synkältä. Tilanne on Räsäsen mukaan suorastaan karmea, sillä konkurssien määrä uhkaa nousta jälleen uuteen ennätykseen ja Eurostatin tuoreimmat luvut osoittavat työttömyyden jämähtäneen Euroopan kärkipäähän. Hän korosti voimakkaasti hallituksen epäonnistunutta talouspolitiikkaa kutsuen nykyistä kabinettia osuvasti Orpon-Purran työttömyyshallitukseksi, joka on jättämässä seuraajalleen todella vaikean perinnön.

Pitkään jatkunut talouden taantuma yhdistettynä hallituksen omiin leikkauksiin ja sopeutustoimiin on luonut ilmapiirin, missä epävarmuus ja heikko luottamus tulevaan jarruttavat kipeästi kaivattua kasvua. Valtiokonttorin tuoreimmat arviot viittaavat siihen, että maan velkaantuminen on karannut käsistä, vaikka hallitus vannoi pysäyttävänsä sen, mikä on omalta osaltaan luonut pohjaa sille, että Euroopan unionin komissio on jo aivan nurkan takana esittämässä Suomea liiallisen alijäämän menettelyyn. Tämä EU:n asettama tarkkailuluokka on historiallinen merkki siitä, että valtion talouden hoito on lipsunut vaarallisesti sääntöjen ulkopuolelle, vaikka valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) onkin aiemmin pyrkinyt vähättelemään tilannetta vedoten kansalliseen poikkeuslausekkeeseen, jota on perusteltu kasvavilla puolustusmenoilla turvallisuusympäristön muututtua. Räsäsen huoli on kuitenkin ymmärrettävä, sillä EU:n menettelyyn joutuminen tarkoittaa kiristyneitä valvontatoimia ja tiukempia raameja tulevalle talouspolitiikalle, tehden seuraavan hallituksen tehtävästä entistäkin haastavamman.

Työttömyyden syvä juurrutus ja yritysten hätä

Suomi on joutunut tilanteeseen, jossa sen työttömyysaste on kivunnut Euroopan toiseksi korkeimmaksi kaikista EU-maista, mikä on kylmäävä tosiasia, jonka Eurostatin tilastot paljastavat karulla tavalla. Tilanne on erityisen huolestuttava, sillä nuorisotyöttömyysluvut ovat pysyneet erittäin korkeina, eikä hallituksen lupauksista huolimatta olla päästy työllisyysasteen nousussa lähellekään tavoiteltua tasoa, vaan päinvastoin kehityssuunta on kääntynyt laskevaksi. Kansanedustaja Räsänen huomautti, että Suomen miesten työttömyysaste on Euroopan korkein, mikä alleviivaa työllisyystilanteen vakavuutta ja erityisesti teollisuuden sekä rakennusalan heikkoa tilaa. .

Työttömyyden lisäksi myös yritysmaailma on kohdannut myrskyn, sillä konkurssien aalto on jatkanut voimistumistaan nousten vuoden 2025 aikana jälleen uusiin ennätyslukemiin, mikä kertoo suoraa kieltä kotimaisen kysynnän heikkoudesta ja korkojen nousun aiheuttamasta paineesta. Konkurssiasiamiehen toimiston ja Tilastokeskuksen luvut osoittavat, että erityisesti palvelualat, kuten majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä rakennusala, ovat kärsineet pahiten, ja näillä toimialoilla on menetetty suuri määrä työpaikkoja. Räsänen näkee tilanteen suoraan hallituksen talouspolitiikan tuloksena, sillä leikkaukset sosiaaliturvaan ja ostovoiman heikentäminen ovat näivettäneet kotimarkkinat, mikä on puolestaan iskenyt suoraan pienempiin yrityksiin.

Hallitus on pyrkinyt vastaamaan kritiikkiin vetoamalla siihen, että Suomi kärsii samaan aikaan globaalista taantumasta ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista, mutta Räsäsen mukaan tämä selitys ei riitä selittämään sitä dramaattista eroa, joka on syntynyt Suomen ja monien muiden EU-maiden työllisyyslukujen välille. Hän painotti, että talouspolitiikan painopiste on ollut väärä, sillä sen sijaan, että olisi luotu vauhtia kysyntään ja investointeihin, hallitus on keskittynyt lähinnä työntekijöiden aseman heikentämiseen ja julkisen talouden sopeutustoimiin, jotka ovat osaltaan syventäneet taantumaa. Räsänen muistuttaa, että kansainvälinen epävarmuus edellyttää entistäkin aktiivisempaa ja kohdennetumpaa kotimaista elvytystä, ei näivettämispolitiikkaa.

Konkurssien ja työttömyyden kasvu luovat yhdessä erittäin myrkyllisen cocktailin, joka heikentää kansalaisten luottamusta tulevaan ja vähentää investointihalukkuutta, sillä yritykset lykkäävät uusia hankkeita epävarmuuden vuoksi. Kansalaiset sen sijaan säästävät mieluummin sukanvarteen kuin käyttävät rahaa kulutukseen, mikä pitää kotimaisen kysynnän matalana ja syventää ongelmakierrettä. On selvää, että työllisyyshallituksen täytyy muuttaa kurssiaan, jos Suomi aikoo välttää pitkän, syvän taantuman, joka jättää pysyvän jäljen kansantalouteen.

Luottamuksen palauttaminen vaatii suunnanmuutoksen

Kansanedustaja Joona Räsänen korostaa, että talouspolitiikan suunnan muuttaminen on nyt välttämätöntä ja että pelkät säästöt eivät riitä korjaamaan tilannetta, vaan tarvitaan myös kasvua vauhdittavia toimia. Hän vaatii konkreettisia keinoja luottamuksen palauttamiseksi niin ihmisten kuin yritystenkin keskuudessa, sillä epävarmuus on talouden pahin jarru. Räsänen on esittänyt useita kohdennettuja toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lisätä kuluttajien ostovoimaa ja helpottaa pienimpien yritysten tilannetta, mikä voisi kääntää kurssin positiivisempaan suuntaan.

Hän uskoo, että veronkevennykset on kohdistettava tavallisille suomalaisille, jotta kotitalouksien käytettävissä oleva raha lisääntyy suoraan ja kysyntä piristyy, mikä puolestaan tukee kotimaan markkinoita. Lisäksi hän pitää tärkeänä, että osa-aikatyötä tehdään kannattavammaksi palauttamalla sosiaaliturvan suojaosat, jotta työn vastaanottaminen on aina taloudellisesti kannattavaa. Näiden toimien kautta voitaisiin lievittää työttömyyden aiheuttamaa ahdinkoa ja kannustaa ihmisiä palaamaan työelämään.

Räsänen esitti myös joukon konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristöä parannettaisiin nopeasti ja tehokkaasti, mikä on avainasemassa työllisyyden parantamiseksi. Pienet yritykset ovat usein ensimmäisiä, jotka palkkaavat uusia työntekijöitä suhdanteen parantuessa, joten niiden tukeminen on elintärkeää. Valtiovarainvaliokunnan vastaavana hän tietää, että jokaisella eurolla on vaikutusta, ja siksi toimet on kohdennettava mahdollisimman tarkasti.

Räsäsen esittämät keinot luottamuksen ja kasvun palauttamiseksi:

• Veronkevennysten kohdentaminen tavallisille suomalaisille ostovoiman kasvattamiseksi.
• Osa-aikatyön kannusteiden parantaminen palauttamalla sosiaaliturvan suojaosat.
• Pienempien yritysten tilanteen helpottaminen kasvattamalla kotitalousvähennystä.
• Alv-velvollisuuden alarajan nostaminen yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi.
• Investointien vauhdittaminen laajentamalla vihreiden investointien verohyvitystä.

Näiden toimenpiteiden yhdistelmä voisi Räsäsen mukaan luoda tarvittavan luottamuksen ilmapiirin ja antaa yrityksille signaalin siitä, että hallitus on tosissaan panostamassa kasvuun, ei vain säästöihin. Hän muistuttaa, että vastuullinen talouspolitiikka tarkoittaa velkaantumisen taittamista, mutta se onnistuu parhaiten kestävän kasvun kautta, ei pelkillä leikkauksilla.

Talouspolitiikan kestävä pohja

Suomen julkinen talous tarvitsee kipeästi vakaan ja kestävän pohjan, mikä edellyttää pitkän aikavälin visiota ja ennustettavuutta. Orpon-Purran hallitus jättää seuraajalleen todellisen haasteen, sillä EU:n menettelyuhan lisäksi maan velkasuhde suhteessa bruttokansantuotteeseen on nousemassa hälyttävälle tasolle. Vastuunkanto tarkoittaa Räsäsen mukaan sitä, että puolueet pystyvät nousemaan lyhyen aikavälin poliittisten etujen yläpuolelle ja löytämään yhteisiä ratkaisuja talouden tervehdyttämiseksi. Jos nykyinen hallitus ei pysty muuttamaan kurssiaan, seuraava joutuu aloittamaan työnsä erittäin epäsuotuisasta lähtökuopasta, missä työttömyys jarruttaa kasvua ja velkakierre syvenee entisestään. Räsänen päättää lausuntonsa korostaen, että Suomi tarvitsee nyt rohkeita, mutta samalla sosiaalisesti oikeudenmukaisia ratkaisuja, jotka tukevat kaikkia suomalaisia, eivät vain valikoituja ryhmiä, jotta karmealta perinnöltä vältytään.