Suomen nykyinen työnhakumalli on joutunut kovan kritiikin kohteeksi poliittisella kentällä. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen vaatii nyt voimakkaita toimenpiteitä järjestelmän korjaamiseksi. Hänen mukaansa nykyinen malli tukahduttaa työpaikkojen syntyä ja vaikeuttaa yrittäjien arkea. Työnantajat hukkuvat tällä hetkellä hakemustulviin, jotka eivät vastaa todellista tarvetta. Tilanne on johtanut siihen, että rekrytointiprosessit hidastuvat merkittävästi kaikkialla Suomessa.

Nykyinen lainsäädäntö velvoittaa työttömät työnhakijat lähettämään vähintään neljä työhakemusta kuukaudessa. Tämä määrällinen tavoite on Kaikkosen mielestä osoittautunut toimimattomaksi käytännön tasolla. Se kannustaa hakijoita lähettämään hakemuksia paikkoihin, joihin heillä ei ole osaamista tai aitoa kiinnostusta. Työnantajat saavat tämän seurauksena satoja epärelevantteja yhteydenottoja viikoittain. Moni yrittäjä kokee, että arvokasta työaikaa kuluu täysin hukkaan näitä käsitellessä.

Yrittäjät ovat raportoineet, että rekrytoinnista on tullut hallinnollinen painajainen. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat tässä suhteessa todella ahtaalla. Niillä ei ole suuria henkilöstöosastoja seulomaan massiivisia hakemusmääriä päivittäin. Usein yrittäjä itse joutuu lukemaan jokaisen saapuneen sähköpostin iltaisin. Tämä vie aikaa yrityksen varsinaiselta kehittämiseltä ja asiakastyöltä.

Kaikkonen korostaa, että järjestelmän on palveltava työmarkkinoiden todellisia tarpeita paremmin. Pakkomalli ei auta työtöntä löytämään kestävää ratkaisu elämäänsä pitkällä aikavälillä. Se luo vain keinotekoista aktiivisuutta, joka näyttää hyvältä tilastoissa mutta ontuu käytännössä. Aitojen kohtaamisten määrä on vähentynyt, vaikka hakemusten määrä on kasvanut. Suomi tarvitsee nyt mallin, joka suosii laatua määrän sijasta.

Piilotyöpaikat lisääntyvät jatkuvasti

Rekrytoinnin vaikeutuminen on johtanut huolestuttavaan ilmiöön työmarkkinoilla. Monet yritykset ovat lakanneet ilmoittamasta avoimista paikoistaan julkisesti ollenkaan. Ne pelkäävät hallitsematonta hakemustulvaa, joka tukkii koko yrityksen viestinnän. Työntekijöitä etsitään nyt mieluummin omien verkostojen ja suositusten kautta. Tämä jättää suuren osan työnhakijoista täysin vaille mahdollisuuksia.

Avoimuuden vähentyminen heikentää koko suomalaisen työnvälityksen läpinäkyvyyttä merkittävästi. Kun työpaikat jäävät piiloon, osumatarkkuus työmarkkinoilla heikkenee entisestään joka päivä. Työnhakijat eivät tiedä, mistä heidän tulisi etsiä työtä aktiivisesti. Työnantajat taas eivät löydä parhaita mahdollisia osaajia omien piiriensä ulkopuolelta. Tämä on kansantaloudellisesti erittäin tehoton tapa toimia modernissa yhteiskunnassa.

Kaikkosen mukaan toimiva työnhaun järjestelmä on olennainen osa järkevää yrityspolitiikkaa. Yrittäjät tarvitsevat oikeanlaisia osaajia kasvaakseen ja investoidakseen uusiin kohteisiin. Nykyinen korkea työttömyysaste vaatisi tehokkaampaa ja kohdennetumpaa tukea työnhaussa. Valvonnan sijasta painopisteen tulisi olla yksilöllisessä ohjauksessa ja yritysyhteistyössä. Vain siten voidaan varmistaa, että oikea tekijä ja oikea työ kohtaavat.

Uudistus on välttämätön, jotta avoimet työpaikat saadaan taas näkyville. Yritysten on voitava luottaa siihen, että rekrytointiprosessi on sujuva. Työvoimapalveluiden resurssit tulisi siirtää raportoinnista aitoon asiakastyöhön mahdollisimman pian. Työnantajien kynnystä palkata uutta väkeä on madallettava kaikin keinoin. Järjestelmän korjaaminen on nopein tapa lisätä työllisyyttä tässä tilanteessa.

Yksilöllisyys on tulevaisuuden avain

Jäykkä neljän hakemuksen velvoite pitäisi poistaa kokonaan lainsäädännöstä välittömästi. Tilalle Kaikkonen esittää järjestelmää, joka perustuu täysin yksilöllisiin työllistymissuunnitelmiin. Jokaisen työnhakijan tilanne on erilainen, ja se on huomioitava palveluissa. Ammattitaitoinen ohjaus auttaa löytämään ne paikat, joihin on todellisia mahdollisuuksia. Tämä säästää sekä hakijan että työnantajan voimavaroja huomattavasti.

Työvoimapalveluiden tulisi toimia nykyistä tiiviimmässä yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Virkailijoiden pitäisi tuntea alueensa yrityskenttä ja sen muuttuvat osaamistarpeet. He voisivat toimia esikarsijoina ja suosittelijoina, mikä lisäisi työnantajien luottamusta. Kun luottamus paranee, yritykset uskaltavat taas julkaista paikkoja laajasti. Tämä avaisi ovia myös niille, joilla ei ole valmiita verkostoja.

Raportointi ja jatkuva valvonta vievät nykyisin liikaa aikaa asiantuntijoilta. Työvoimatoimistoissa käytetään tuntikausia sen tarkistamiseen, onko hakemukset todella lähetetty ajoissa. Tämä byrokratia ei luo yhtäkään uutta työpaikkaa Suomeen tällä hetkellä. Aika tulisi käyttää yrityskäynteihin ja työnhakijoiden osaamisen kartoittamiseen syvällisesti. Järjestelmän täytyy tukea työn tekemistä, ei sen raportointia.

Muutos vaatii rohkeutta uudistaa rakenteita, jotka on todettu tehottomiksi. Työnhakijoiden turhautuminen on huipussaan, kun vastauksia hakemuksiin ei koskaan kuulu. Työnantajien turhautuminen on yhtä suurta, kun sähköposti täyttyy turhista viesteistä. Meidän on löydettävä tasapaino, joka palvelee molempia osapuolia tasapuolisesti. Vain siten voimme rakentaa kestävää kasvua ja hyvinvointia koko Suomeen.

Rakenteelliset esteet poistettava pian

Työmarkkinoiden joustavuus on kärsinyt nykyisestä mallista jo aivan liian kauan. Kun rekrytoinnista tulee riski tai taakka, investoinnit ihmisiin vähenevät. Suomalaiset yritykset tarvitsevat kannustimia kasvuun, eivät uusia hallinnollisia esteitä tielleen. Kaikkonen muistuttaa, että jokainen syntymätön työpaikka on menetys koko yhteiskunnalle. Meillä ei ole varaa pitää yllä järjestelmää, joka jarruttaa kehitystä.

Hallituksen on otettava kritiikki tosissaan ja ryhdyttävä valmistelemaan parempia malleja. Työmarkkinajärjestöjen ja yrittäjien ääntä on kuunneltava herkällä korvalla tässä asiassa. He tietävät parhaiten, mitkä ovat arjen suurimmat pullonkaulat työnhaussa. Hyvä järjestelmä joustaa suhdanteiden mukaan ja tarjoaa apua tarvittaessa. Se ei rangaise aktiivisuudesta tai pakota näennäiseen tekemiseen.

Digitalisaation suomia mahdollisuuksia tulisi hyödyntää nykyistä fiksummin työnvälityksessä laajasti. Tekoäly voisi auttaa yhdistämään oikeat osaajat ja työnantajat ilman turhaa massapostitusta. Tämä vaatii kuitenkin pohjalle laadukasta dataa ja luottamusta eri osapuolten välille. Teknologia on vain työkalu, jonka on palveltava ihmisten välisiä kohtaamisia. Lopullisen päätöksen palkkaamisesta tekee aina ihminen, ei mikään algoritmi.

Suomen kilpailukyky riippuu siitä, miten tehokkaasti pystymme hyödyntämään kaiken osaamisen. Työttömien potentiaali ei saa hukantua mekaaniseen hakemusprosessiin, joka ei johda mihinkään. Meidän on annettava ihmisille tilaa etsiä työtä tavalla, joka tuottaa tuloksia. Yrittäjille on annettava rauha keskittyä rekrytoimaan parhaat mahdolliset tekijät tiimeihinsä. Tämä on tie kohti dynaamisempaa ja oikeudenmukaisempaa työelämää.

Ehdotetut toimenpiteet muutokseen

Kaikkonen ja Keskusta esittävät useita konkreettisia askeleita nykyisen tilanteen parantamiseksi. Näillä toimilla pyritään palauttamaan työnhaun järkevyys ja työnantajien luottamus palveluihin. Seuraavat kohdat tiivistävät esityksen keskeisen sisällön:

• Neljän pakollisen hakemuksen kuukausittaisesta velvoitteesta on luovuttava kokonaan.
• Siirtyminen täysin yksilöllisiin ja joustaviin työllistymissuunnitelmiin jokaiselle hakijalle.
• Työvoimapalveluiden resurssien siirtäminen valvonnasta aktiiviseen yritysyhteistyöhön ja kontaktointiin.
• Paikallisten työnvälityspalveluiden vahvistaminen ja niiden toimivallan lisääminen alueellisesti.
• Digitaalisten palveluiden kehittäminen tukemaan aitoja kohtaamisia massapostituksen sijaan.
• Kynnyksen madaltaminen pienyrityksille ilmoittaa avoimista paikoista julkisesti ja turvallisesti.