Suomen matkailuala elää parhaillaan vahvaa kasvun aikaa. Erityisesti Lappi ja suuret kaupungit vetävät puoleensa kansainvälisiä vieraita ennätysmääriä. Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu esittää nyt uutta työkalua matkailun hyötyjen maksimoimiseksi. Hän ehdottaa kunnille vapaaehtoista matkailumaksua kulttuurialan tukemiseksi ja vahvistamiseksi.

Kulttuuri on yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka houkuttelevat turisteja Suomeen. Monet matkailijat tulevat nimenomaan kokemaan paikallista taidetta, historiaa ja tapahtumia. Hopsu katsoo, että matkailumaksu antaisi kunnille mahdollisuuden investoida näihin palveluihin kestävästi. Matkailijat osallistuisivat näin suoraan heille tarjottujen kokemusten ylläpitoon ja kehittämiseen.

Suomessa monet kunnat kamppailevat tiukan taloustilanteen ja säästöpaineiden keskellä. Kulttuuripalvelut ovat usein ensimmäisenä leikkauslistalla, kun rahoitusta pitää tasapainottaa. Matkailumaksu voisi tuoda kaivattua liikkumavaraa ja uusia rahoituslähteitä paikallistasolle. Se mahdollistaisi esimerkiksi kulttuuriperinnekohteiden kunnostamisen ja uusien tapahtumien järjestämisen ilman veronmaksajien rasitusta.

Kansainväliset esimerkit näyttävät suuntaa Suomelle

Matkailijamaksu ei ole uusi keksintö, vaan se on arkipäivää monessa Euroopan maassa. Esimerkiksi Ranska, Italia ja Islanti keräävät jo nyt pieniä maksuja yöpymisistä. Maksut ovat tyypillisesti vain muutaman euron suuruisia per henkilö per yö. Nämä pienet summat kertyvät kuitenkin merkittäviksi tuloiksi suosituissa matkakohteissa.

Norja on ottamassa käyttöön uudenlaisen mallin vuoden 2026 alusta lähtien. Norjan mallissa kunnat voivat periä kolmen prosentin suuruisen maksun yöpymisten yhteydessä. Inka Hopsu näkee tässä mallissa paljon hyvää ja sovellettavaa Suomen oloihin. Vapaaehtoisuus on avainasemassa, jotta kunnat voivat arvioida maksun tarpeellisuuden paikallisesti.

Matkailumaksun tuotot ohjataan maailmalla tyypillisesti infrastruktuurin ylläpitoon ja ympäristön suojeluun. Suomessa painopiste voisi olla nimenomaan kulttuurissa ja virkistyspalveluissa. Tämä tukisi matkailun kestävyyttä ja parantaisi samalla paikallisyhteisöjen elämänlaatua. Matkailijat nauttivat samoista palveluista kuin asukkaat, joten osallistuminen kustannuksiin on perusteltua.

Lapin matkailupiikit vaativat uusia rahoitusmalleja

Rovaniemi on jo ilmaissut kiinnostuksensa matkailijamaksun käyttöönottoon tulevaisuudessa. Joulumatkailun valtavat turistimäärät kuormittavat kaupungin infrastruktuuria ja palveluita lyhyessä ajassa. Kaupungin on pystyttävä vastaamaan kasvavaan kysyntään ilman, että omat asukkaat joutuvat maksumiehiksi. Matkailumaksu tarjoaisi suoran tavan kattaa vierailijoiden aiheuttamia lisäkustannuksia.

Saamenmaalla matkailun kasvu on tuonut mukanaan myös monenlaisia haasteita paikallisille. Matkailu kuormittaa osaltaan saamelaisten kulttuurisia ja kielellisiä oikeuksia sekä perinteisiä elinkeinoja. Hopsu ehdottaa, että matkailumaksulla voitaisiin tukea nimenomaan saamelaiskulttuurin säilymistä ja kehittämistä. Tämä vahvistaisi matkailun eettisyyttä ja kunnioitusta alkuperäiskansan perinteitä kohtaan.

Infrastruktuuri ja luonto joutuvat koville, kun tuhannet ihmiset vierailevat samoissa kohteissa. Jätehuolto, polkujen ylläpito ja julkiset vessat vaativat jatkuvaa rahoitusta ja huoltoa. Matkailumaksu olisi reilu ja läpinäkyvä tapa kerätä varoja näihin tarkoituksiin. Se varmistaisi, että matkakohteet säilyvät vetovoimaisina ja hyväkuntoisina myös tuleville sukupolville.

Kulttuuripoliittinen selonteko tukee uutta avausta

Tänä syksynä hyväksytty valtakunnallinen kulttuuripoliittinen selonteko sisältää esityksen matkailumaksun toteuttamisesta. Vihreät ovat myös omassa vaihtoehtobudjetissaan ehdottaneet erilaisten maksupohjien tarkempaa selvittämistä. Poliittinen tuki asialle tuntuu siis kasvavan vähitellen eri puolilla Suomea. On tärkeää löytää malli, joka ei karkota matkailijoita vaan sitouttaa heidät.

Kulttuuriala on kärsinyt viime vuosina rahoituksen epävarmuudesta ja monista säästötoimista. Uusi rahoitusinstrumentti toisi kaivattua vakautta taiteen ja kulttuurin parissa työskenteleville. Se voisi mahdollistaa myös pitkäjänteisemmän kehitystyön ja uudenlaiset kulttuurimatkailun tuotteet. Matkailumaksu on sijoitus tulevaisuuden elämyksiin ja suomalaiseen osaamiseen.

Matkailualan yritykset saattavat alkuun pelätä maksun vaikutusta varausten määrään. Kansainvälinen kokemus kuitenkin osoittaa, ettei muutaman euron maksu yleensä vähennä turismia. Matkailijat ymmärtävät usein hyvin, että heidän maksunsa auttaa säilyttämään kohteen hienona. Laadukkaat palvelut ja hyvin hoidettu ympäristö ovat matkailijalle tärkeitä arvoja.

Kuntien vapaaehtoisuus on ehdotuksen ytimessä

Toimenpidealoitteen tavoitteena ei ole pakottaa yhtäkään kuntaa maksun keräämiseen väkisin. Kunnilla on paras asiantuntemus oman alueensa matkailutilanteesta ja rahoitustarpeista. Jos kunta katsoo, ettei maksu sovellu sen imagoon tai tarpeisiin, se voi jättää sen perimättä. Tämä autonomia on kunnallisen itsemääräämisoikeuden kannalta erittäin keskeinen seikka.

Päätöksenteko siirtyisi lähemmäs asukkaita ja paikallisia yrittäjiä kunnallisissa elimissä. Kunnat voisivat itse määritellä, mihin tarkoitukseen kerätyt varat tarkalleen suunnataan. Tämä lisäisi järjestelmän hyväksyttävyyttä ja tekisi hyödyistä konkreettisia paikallisille ihmisille. Joustavuus mahdollistaisi myös erilaisten kokeilujen tekemisen eri puolella Suomea.

Kestävä matkailu on tulevaisuuden elinehto koko suomalaiselle matkailusektorille ja elinkeinolle. Matkailumaksu tukee tätä tavoitetta tarjoamalla resursseja ympäristön ja kulttuurin vaalimiseen. Se on moderni vastaus globaaleihin matkailun haasteisiin ja mahdollisuuksiin tässä ajassa. Suomen kannattaa seurata muiden maiden esimerkkiä ja ottaa tämä työkalu käyttöön.

Matkailumaksun hyödyt tiivistettynä

• Kulttuuripalveluiden turvaaminen: Lisärahoitusta paikallisille museoille, teattereille ja tapahtumille.
• Kuntien talouden tasapainotus: Uusi tulonlähde vähentää painetta leikata muista peruspalveluista.
• Infrastruktuurin ylläpito: Matkailijat osallistuvat teiden, polkujen ja puistojen huoltokustannuksiin.
• Kestävä matkailu: Varoja voidaan ohjata luonnonsuojeluun ja hiilijalanjäljen pienentämiseen.
• Paikallinen itsemääräämisoikeus: Kunnat päättävät itse maksun suuruudesta ja sen tarkasta käytöstä.

Tulevaisuuden näkymät matkailussa

Matkailun odotetaan kasvavan edelleen, kun maailman matkustusvirrat suuntautuvat turvallisiin ja puhtaisiin kohteisiin. Suomella on loistava mahdollisuus brändätä itsensä kestävän ja kulttuuririkkaan matkailun kärkimaaksi. Matkailumaksu on yksi palanen tässä suuressa kokonaisuudessa, joka rakentaa parempaa Suomea. On aika aloittaa kokeilut ja katsoa, miten uusi malli toimii käytännössä.