Vasemmistoliiton kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Pia Lohikoski on tuonut esiin poikien kohtaamia koulutuksen tasa-arvo-ongelmia ja toisen asteen koulutuksen uudistamisen tarvetta. Hän korostaa, että nykyinen koulutusjärjestelmä ei palvele kaikkia nuoria tasavertaisesti ja että yhtenäisempi toinen aste voisi auttaa poikia ja nuoria miehiä paremmin onnistumaan opinnoissa. Tämä ajatus liittyy laajempaan poliittiseen keskusteluun siitä, miten koulutuspolkuja pitäisi kehittää Suomessa vastaamaan 2020-luvun haasteisiin.

Lohikoski on nostanut esiin huolen siitä, että poikien osaamistaso on laskenut ja että siirtyminen toiselle asteelle tapahtuu usein aikana, jolloin monet nuoret kokevat suurta elämänvaiheen vaihtelua. Hänen mukaansa nykymalli, jossa valinnat tehdään suhteellisen myöhään, voi heikentää poikien mahdollisuuksia tehdä hyviä koulutusvalintoja ja lisää väliinputoamisen riskiä. Hän painottaa, että suuret koulutusvalinnat eivät saisi olla liian varhaisia mutta että toisen asteen rakenne on tarkistettava siten, että se tukee kaikkia nuoria tasapuolisesti.

Samaan aikaan Sosiaali- ja terveysministeriön tuore selvitys nostaa esiin, että poikien osaamistaso on laskenut oppilaiden joukossa, ja että tämä kehitys koskee erityisesti poikia ja nuoria miehiä. Selvityksessä todetaan, että osaamistason lasku heikentää poikien mahdollisuuksia jatko-opintoihin ja että heidän haasteitaan on tarkasteltava osana laajempia tasa-arvokysymyksiä koulutuksessa ja nuorten hyvinvoinnissa.

Mikä on Lohikosken näkemys koulutusjärjestelmästä?

Lohikoski esittää, että toinen aste tulisi nähdä yhtenäisempänä kokonaisuutena sen sijaan, että lukio ja ammatillinen koulutus olisivat tiukasti erillään. Hän katsoo, että nykyinen duaalimalli ei palvele kaikkia oppilaita hyvin, koska ero lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä voi syventää eriarvoisuutta. Lohikosken mukaan nuorisokoulumalli, jossa opiskelijoille tarjottaisiin yhteisiä yleissivistäviä opintoja sekä lukion että ammatillisen puolen opiskelijoille, voisi tarjota tasavertaisemman lähtökohdan kaikille nuorille.

Hän on tuonut esiin myös lukion ja ammatillisen koulutuksen yhdistämisen edut puheenvuoroissaan ja tiedotteissaan. Lohikoski muistuttaa, että sivistyksellisiä aineita tulisi tarjota kaikille ikäluokille yhdenvertaisesti, ei pelkästään tietyille koulutuspoluille. Hänen mukaansa näin voidaan varmistaa, että jokainen nuori saa riittävät tiedot ja taidot tulevaisuuden haasteisiin riippumatta siitä, minkä opinpolun hän valitsee.

Lohikoski on myös kritisoinut hallituksen koulutuspolitiikkaa ja leikkauksia, jotka hänen mukaansa ovat heikentäneet ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen määrää ja opiskelijoiden tukea. Hän esittää, että koulutuksen resursseja tulisi lisätä, jotta oppivelvollisten oikeus laadukkaaseen opetukseen turvattaisiin riippumatta siitä, opiskelevatko he lukiossa vai ammatillisessa koulutuksessa.

Poikien haasteet koulutuspoluilla

Tutkimus ja selvitykset osoittavat, että poikien osaamistaso kouluissa on ollut pitkään matala tai laskeva, mikä heijastuu heikompina mahdollisuuksina jatko-opintoihin. Tämä trendi on herättänyt huolta, koska osaamiserot voivat johtaa epätasa-arvoisiin koulutuspolkuihin ja rajoittaa joidenkin nuorten mahdollisuuksia menestyä.

Lisäksi poikien haasteisiin liittyy myös muita tekijöitä kuin pelkkä koulumenestys. Selvityksissä on tuotu esiin, että mielenterveysongelmat ja yksinäisyys voivat osaltaan vaikuttaa poikien koulunkäyntiin ja hyvinvointiin. Tämä korostaa, että kysymys ei koske pelkästään opetuksen määrää tai sisällön eroja, vaan myös sitä, miten koulutusjärjestelmä tukee kaikkien nuorten kokonaiskehitystä.

Pojat ja nuoret miehet voivat hyötyä siitä, että koulutuspolku on joustavampi ja että siihen liittyy riittävästi tukea ja ohjausta jatko-opintojen ja työelämään siirtymisen vaiheessa. Tämä edellyttää Lohikosken mukaan uudelleen tarkasteltuja rakenteita ja tukitoimia, jotka ottavat huomioon sekä akateemiset että ammatilliset tarpeet.

Toisen asteen uudistus – mitä se tarkoittaisi?

Lohikosken mukaan toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen voisi tarkoittaa sitä, että opiskelijoille tarjottaisiin yhteisiä kursseja ja yleissivistäviä aineita riippumatta siitä, valitsevatko he lukion vai ammatillisen koulutuksen. Hän esittää, että näin voidaan vähentää eriytyneisyyttä ja mahdollisesti lisätä oppilaiden motivoitumista ja menestystä myös tulevaisuuden opinnoissa.

Tämäntyyppinen uudistus voisi myös auttaa vähentämään kielteisiä stereotypioita ja ennakkoluuloja, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten pojat ja tietyt opiskelijaryhmät kokevat koulutuksen. Yhtenäisempi toinen aste voisi tarjota jokaiselle nuorelle tasapuolisemman alun kohti jatko-opintoja tai työelämää.

Lohikoski painottaa, että uudistuksen ei tulisi merkittävästi aikaistaa koulutusvalintoja, vaan ennemminkin tarjota nuorille enemmän aikaa ja tukea tehdä valistuneita päätöksiä. Hän varoittaa, että liian varhainen valikoituminen voi pahentaa eriarvoisuutta ja rajoittaa nuorten mahdollisuuksia tutkia omia kiinnostuksen kohteitaan.

Listaus: Avainkohdat Lohikosken ehdotuksissa

Mikä voisi parantaa toisen asteen koulutusta ja poikien tilannetta

• Yhtenäinen toinen aste – lukio ja ammatillinen koulutus tarjoavat yhteisiä opintoja
• Lisää tukea ja ohjausta – jokaiselle nuorelle tarjotaan enemmän neuvontaa uravalintoihin
• Riittävä lähiopetus ja resurssit – koulutuksen laadun ja tuen turvaaminen
• Tasa-arvoinen opintopolku – koulutus ei eriydy liiaksi eri ryhmien välillä
• Poikien haasteiden tunnistaminen – hyvinvointi ja osaaminen otetaan paremmin huomioon
• Vähemmän varhaisia valintoja – päätökset tehdään nuoren kypsymistä tukien
• Yhteiset yleissivistävät aineet – tukevat kaikkien oppilaiden osaamista ja valmiuksia jatkoon