Eduskunta kävi tiistaina syvällisen keskustelun valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäisestä osasta. Keskustelussa korostui tarve pitkäjänteiselle ja kestävälle Suomen tulevaisuuden rakentamiselle. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän äänitorvena toiminut kansanedustaja Christoffer Ingo nosti puheenvuorossaan esiin kolme keskeistä pilaria, joille suomalaisen yhteiskunnan kestävä kehitys nojaa: vakaa turvallisuuspolitiikka, elinvoimainen elintarviketuotanto sekä innovaatioihin ja tutkimukseen tehtävät investoinnit. Ingon mukaan tulevaisuuden päätökset eivät saa rajoittua vain yhteen vaalikauteen, vaan kyse on kauaskantoisesta, sukupolvia kantavasta ajattelusta.

Ingon viesti oli selkeä: Suomi seisoo merkittävien globaalien ja kansallisten haasteiden edessä, mutta samalla meillä on käsissämme avaimet muuttaa suuntaa.

Haasteiden ja mahdollisuuksien risteys

Maailma on epävakaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Gazan tilanne ja kiristyneet suurvaltasuhteet heittävät varjon myös Suomen ylle. Kansanedustaja Ingo viittasi ryhmäpuheenvuoroissaan useaan otteeseen kansainvälisen turvallisuusympäristön epämiellyttävyyteen, korostaen samalla Suomen uutta roolia Naton jäsenenä. Ingon näkökulmasta Suomen on nyt osoitettava johtajuutta ja pysyttävä yhtenäisenä niin EU:ssa kuin Natossa.

Turvallisuuspolitiikan murros 2020-luvulla on ollut nopea ja syvä. Siihen on sisältynyt perinteisen puolustuksen vahvistamista, reservin yläikärajan nostoa ja kokonaisvaltaista varautumista. Näiden perinteisten keinojen rinnalle nousee kuitenkin uusia uhkia, kuten kybertoiminta ja informaatio-operaatiot. Kokonaisturvallisuusmallimme, joka on osoittanut toimivuutensa muun muassa koronapandemian hoidossa, joutuu jatkuvasti uusien testien eteen.

Samanaikaisesti sisäiset haasteet uhkaavat hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilareita. Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku ja voimakas kaupungistuminen luovat paineita julkiselle taloudelle ja alueelliselle tasapainolle. Erityisesti maahanmuutto on noussut keskeiseksi tekijäksi väestönkasvun ylläpitämisessä, mutta samalla ilmiö vaatii yhteiskunnalta sopeutumista ja rasismin torjuntaa. Talouskasvu on laahannut, tuottavuus on ollut heikkoa ja investoinnit vähäisiä, mikä tekee julkisesta velasta ja rakennemuutoksen tarpeesta entistä akuutimman.

Kasvun moottorit: Innovaatiot ja vihreä siirtymä

Ingo korosti, että ainoa tie ulos talousahdingosta ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi on talouskasvu, joka houkuttelee investointeja ja kannustaa yrittäjyyteen. Tässä kohtaa innovaatiot, tutkimus ja kehitys (TKI) astuvat kuvaan. Suomi on kansainvälisissä vertailuissa edelleen innovaatiotoiminnan kärkikastia, mutta TKI-investoinnit suhteessa BKT:hen ovat laskeneet huippuvuosista.

Valtiovarainministeriön raportit ovat osoittaneet Suomen jääneen jälkeen vertailumaista Pohjoismaista. Tämän kehityksen kääntäminen vaatii EK:nkin tavoitteissa mainitseman, entistä kunnianhimoisemman TKI-panostuksen tason, tavoitellen jopa 4 prosentin BKT-osuutta. Ratkaisu piilee julkinen ja yksityinen yhteistyössä, jossa Business Finlandin kaltaisten toimijoiden kautta kanavoidaan tukea kasvua hakeville, kansainvälistyville pienille ja keskisuurille yrityksille. Samalla tarvitaan ulkomaisia investointeja ja osaajia.

Myös vihreä siirtymä on Ingon mukaan tulevaisuuden kansainvälisten taloussuhteidemme perusta. Se ei ole vain ympäristöteko, vaan valtava taloudellinen mahdollisuus. Selvitykset osoittavat, että vihreä siirtymä muuttaa työmarkkinoita ja lisää niin kutsuttujen vihreiden ammattien ja taitojen kysyntää. Jopa kolmannes pk-yrityksistä uskoo, että siirtymä tuo niille uusia kasvumahdollisuuksia. Erityisesti teollisuudessa nähdään suuri potentiaali puhtaan energiantuotannon ja kiertotalouden investoinneissa.

Kotimainen ruoka on huoltovarmuuden ydin

Kansanedustaja Ingo kiinnitti puheenvuorossaan erityistä huomiota kotimaisen elintarviketuotannon ja huoltovarmuuden merkitykseen. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat raadollisesti muistuttaneet meitä siitä, kuinka haavoittuvaisia olemme kansainvälisten kriisien edessä. Omavarainen ruoantuotanto ei ole vain talous- tai maatalouspolitiikkaa, vaan suoraan kansakunnan toimintakyvyn ja turvallisuuden elinehto.

Suomen ruokaturva on perinteisesti ollut vahva, mikä on pitkäjänteisen varautumistyön tulosta. Tämä varautuminen on ulottunut vuosikymmenien ajan elintarvikeketjun jokaiseen vaiheeseen: alkutuotannosta teollisuuteen ja kauppaan asti. Kuitenkin nykyisin kannattavuusongelmat sekä ilmasto- ja ympäristökysymykset haastavat kotimaista tuotantoa. Jotta kansallinen ruokahuolto voidaan turvata, nykyisen tuotantotason säilyttäminen on kriittistä, ellei jopa tuotannon kasvattaminen.

Ingo korostikin tarvetta tukea kotimaisia tuottajia ja luoda olosuhteet, joissa suomalainen ruokajärjestelmä on kestävä ja turvallinen myös tulevaisuudessa. Kyse ei ole vain tuotantomääristä, vaan myös kyberturvallisuuden varmistamisesta maatiloille ja koko elintarvikeketjulle, sillä digitalisaatio on tuonut mukanaan uudenlaisia haavoittuvuuksia. Varautumisen on oltava laajaa ja kokonaisvaltaista.

Mihin Suomen tulevaisuus nojaa?

Ingon ja tulevaisuusselonteon keskustelun perusteella Suomi pyrkii vastaamaan 2020-luvun haasteisiin monialaisella, pragmatistisella politiikalla. Tulevaisuuden menestysresepti koostuu monesta osasta.

Keskeiset panostusalueet kestävän tulevaisuuden takaamiseksi:

• Vakaa turvallisuuspolitiikka: NATO-jäsenyyden vahvistama kollektiivinen puolustus ja kokonaisturvallisuusmallin jatkuva kehitys, huomioiden uudet uhat kuten kyberturvallisuus.
• TKI-investoinnit: Julkisen ja yksityisen sektorin panostusten nostaminen kohti 4 % BKT:sta tavoitetta talouskasvun ja tuottavuuden vauhdittamiseksi.
• Vihreä siirtymä: Siirtymän näkeminen kasvun ajurina, joka luo uusia vihreitä työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti pk-sektorille.
• Elinvoimainen elintarviketuotanto: Huoltovarmuuden turvaaminen ja kotimaisen ruoantuotannon kannattavuuskriisin ratkaiseminen.
• Osaamisen kehittäminen: Koulutuksen ja elinikäisen oppimisen roolin korostaminen, jotta työmarkkinat kykenevät sopeutumaan vihreän siirtymän ja digitalisaation vaatimiin uusiin taitoihin.
• Väestörakenteen haasteet: Toimet syntyvyyden tukemiseksi ja hallitun, työperäisen maahanmuuton tehostaminen.

Nämä teemat yhdessä muodostavat sen pitkäjänteisen strategian, jolla Suomi pyrkii selviytymään muuttuvasta maailmasta ja luomaan perustan hyvinvoinnille tuleville sukupolville. Edessä on vaativa tie, joka edellyttää yhteisvoimia ja yli puoluerajojen ulottuvaa tahtotilaa.