Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela vaatii selkeää muutosta Maahanmuuttoviraston tulkintaan palestiinalaisia koskevassa lainsäädännössä. Hänen mukaansa virasto on tulkinnut lakia tavalla, joka johtaa syrjintään ja epäinhimillisiin päätöksiin. Tämä on kestämätön tilanne, jonka syyt ulottuvat syvälle hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan.

Koskela varoittaa, että tällainen linja ei ole sattumaa, vaan seuraus hallituksen tekemistä tietoisista ja kiristävistä päätöksistä. Hänen mukaan perussuomalaisten, kokoomuksen ja RKP:n yhteisvaikutuksesta syntynyt politiikka tekee Suomeen asettumisesta yhä vaikeampaa. Palestiinalaisia koskeva kiristys oli tiedossa jo lakivalmistelussa.

Kirkkaana esimerkkinä Koskela mainitsee Fayez Bassalatin, insinööritutkinnon suorittaneen palestiinalaisen, joka kielteisen jatkolupapäätöksen takia uhkaa joutua karkotetuksi. Taustalla on muutos ulkomaalaislakiin: nyt hakijan henkilöllisyys on todennettava kansallisella matkustusasiakirjalla, ei pelkällä matkustusasiakirjalla. Tämä rajaus koskee eritoten palestiinalaisia.

Listaus syistä, miksi Koskela pitää tulkintaa ongelmallisena:

• henkilöiden identiteetti vaaditaan vahvasti kansallisella matkustusasiakirjalla, rajoittaa kansalaisuudettomia
• lakimuutos tehtiin nopeasti ja huomaamatta suurempien lakipaketin osana
• kaksoisstandardi: laillisesti tulkintaa voisi muuttaa perusoikeusmyönteisesti
• seurauksena käytännön epäoikeudenmukaisuus ja hallituksen maahanmuuttopolitiikan epäinhimillisyys

Emeritusprofessori Kaarlo Tuori on yhtä mieltä Koskelan kanssa siitä, että Maahanmuuttoviraston tulkinnan tulisi perustua perusoikeusmyönteiseen periaatteeseen. Ulkoministeriö on jo ilmaissut tulkintansa poikkeavan Migrin linjasta, ja Tuori korostaa tämän olevan oikeansuuntainen vastaus, perusoikeudet huomioon ottaen.

Hän muistuttaa, että lainsoveltajan velvollisuutena on sisällyttää perusoikeusmyönteisyys tulkintaan. Näin lakia ei tulisi nähdä pelkästään teknisen normin noudattamisena, vaan myös perus- ja ihmisoikeuksien suojana. Mikäli Ulkoministeriö ja Tuori tulkitsevat lakia inhimillisemmin, Migrin voi korjata linjaansa järkeväks.

Tulkintaero on tärkeä osoitus siitä, että sama laki voi johtaa hyvin erilaisiin päätöksiin riippuen, miten se ymmärretään. Tuorin mukaan tämä on hyvä muistutus siitä, että viranomaisten valinnat eivät ole ideologisesti neutraaleja, vaan heijastavat arvoja.

Hallitus

Koskela ei pidä tilannetta pelkästään tulkintakysymyksenä, vaan osana laajempaa hallituksen politiikkaa. Hän kutsuu hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa ”täysin rasistiseksi”, mikä heijastuu useissa sirpaleisissa kiristyksissä ja rajoissa. Hallitus on ajanut lakimuutoksia tavalla, joka jättää tulkintavapauden, mutta usein tulos on silti kiristävä.

Hän katsoo, että nämä päätökset eivät ole sattumia, vaan hallituksen perussuomalaisten johdolla ja muiden koalitiopuolueiden tuella toimeenpanemia. Ne ovat merkittäviä viestejä siitä, miten Suomi kohtelee palestiinalaisia.

Koskela vetää yhteen: tällainen politiikka ei voi jatkua, ja tulkinnan on oltava perustaltaan oikeudenmukainen.

Ulkoministeriö

Ulkoministeriön tulkinta toimii eräänlaisena vastapainona Migrin linjalle. Ministeriö korostaa, että laki voidaan ymmärtää myös perusoikeusmyönteisesti, ja heidän linjauksensa tulisi toimia esimerkkinä siitä, miten tulkinnassa voi olla erilaisia vaihtoehtoja.

Ministeriön kanta osoittaa, että tulkintaa on mahdollista muuttaa poliittisella tahdolla: kyse ei ole pelkästään oikeudellisista esteistä, vaan myös asenteista ja arvovalinnoista.

Koskela yhdistää lainsäädännön uudistamisen ja Suomea koskevan kansainvälisen toiminnan. Hänen mukaansa Suomen tulisi tunnustaa Palestiinan valtio välittömästi osana laajempaa oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnianpalautusta. Tämä on hänelle sekä symbolinen että konkreettinen teko.

Aiemmissa kannanotoissaan Koskela huomauttaa, että monet EU:n jäsenmaat, kuten Ranska, aikovat tunnustaa Palestiinan tulevassa YK:n yleiskokouksessa. Hän painottaa, että Suomen on oltava historian oikealla puolella, eikä jäävä odottelemaan muita.

Eduskunta

Koskela ehdottaa, että jos hallitus ei kykene toimimaan, asia tulisi tuoda eduskunnan päätettäväksi. Näin tärkeä joglainen ja ulkopoliittinen kysymys saisi avoimen käsittelyn ja laajemman legitimaation.

Tämä toisi demokratian voiman mukaan ja mahdollistaisi esimerkiksi rajaamattoman keskustelun sekä kunnollisen kompromissin hakemisen linjasta. Eduskunta voi tehdä päätöksen, jota hallitus ei itse ole valmis ottamaan.

Symboliikka

Palestiinan tunnustaminen ei ole vain juridinen teko, vaan vahva symboli sananvapaudesta, ihmisoikeuksista ja solidaarisuudesta. Koskela muistuttaa, että symboliikka vaikuttaa poliittisiin arvoihin ja kansainväliseen asemaan, sekä kertoo, millä puolella Suomi on historiallisesti.

Symbolilla on vaikutusta myös ulkopoliittiseen uskottavuuteen: se kertoo Suomen sitoutumisesta kansainväliseen oikeuteen ja solidaarisuuteen.

Yhteenveto

Yhteenvetona Koskelan vaade tiivistyy: Migrin tulkinta on syrjivä, mutta se voidaan muuttaa perusoikeusmyönteiseksi. Hallituksen politiikka on ollut kiristävää ja erohtoista, mutta ministeriötasolla on jo esitetty inhimillisempää näkemystä. Samaan aikaan kansainvälisesti Palestiinan tunnustaminen on ajankohtaista, ja mikäli hallitus ei toimi, eduskunta sellainen ratkaisu voi tehdä. Kaikki tämä kytkeytyy oikeudenmukaisuuteen, symboleihin ja kansainväliseen vastuuseen.