Kiista ydinaseita koskevasta lakimuutoksesta

Suomen hallituksen suunnittelema lakimuutos on käynnistänyt uuden poliittisen kiistan. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen arvostelevat hallituksen valmistelua kovin sanoin. Heidän mukaansa ydinenergialain ja rikoslain muutosta koskeva valmistelu on tehty poikkeuksellisen suljetusti.

Hallitus tiedotti torstaina lakiesitysluonnoksesta, joka on lähdössä lausuntokierrokselle. Esityksen tavoitteena olisi mahdollistaa ydinräjähteiden tuominen Suomeen tai niiden kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomen alueella. Kyse on merkittävästä muutoksesta nykytilanteeseen, sillä nykyinen lainsäädäntö kieltää ydinräjähteiden tuonnin, valmistuksen ja hallussapidon Suomen alueella.

Vasemmistoliiton mukaan näin suuri ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjanmuutos vaatisi laajaa parlamentaarista keskustelua. Koskela ja Pekonen katsovat, että eduskuntaa ei ole osallistettu valmisteluun riittävällä tavalla. Heidän mukaansa kyse ei ole vain yksittäisestä lakihankkeesta, vaan Suomen turvallisuuspolitiikkaan vaikuttavasta perusratkaisusta.

Salainen valmistelu herättää kritiikkiä

Vasemmistoliiton johtohahmot pitävät erityisen ongelmallisena valmistelun salaisuutta. Koskela korostaa, että perinteisesti eduskuntapuolueita on kuultu merkittävissä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä yli hallitus-oppositiorajojen.

Hänen mukaansa tällaisessa asiassa olisi pitänyt kunnioittaa parlamentarismia ja eduskunnan asemaa. Nyt tieto lakihankkeesta tuli monille kansanedustajille yllätyksenä. Koskela pitää tilannetta kestämättömänä, koska lainsäädäntö vaikuttaisi suoraan Suomen suhteeseen ydinaseisiin ja sotilasliitto Natoon.

Normaalisti lainvalmistelun perustiedot ovat julkisia ja keskeisiä sidosryhmiä kuullaan jo valmisteluvaiheessa. Vasemmistoliiton mukaan näin ei kuitenkaan ole toimittu tämän hankkeen kohdalla. Tämän vuoksi puolue epäilee, että valmistelussa ei ole tehty riittävän laajaa vaikutusarviota.

Lausuntokierroksen kiire herättää kysymyksiä

Kritiikki kohdistuu myös esityksen aikatauluun. Hallitus on varannut lausuntokierrokselle vain neljä viikkoa, mikä vasemmistoliiton mukaan on liian lyhyt aika näin laajassa asiassa.

Lainvalmistelun ohjeiden mukaan lausuntojen antamiseen tulisi varata vähintään kuusi viikkoa. Laajoissa ja yhteiskunnallisesti merkittävissä hankkeissa aikaa tulisi usein varata jopa kahdeksan viikkoa. Pekosen mukaan kiireellinen aikataulu herättää epäilyjä siitä, että esitystä pyritään viemään eteenpäin ilman perusteellista keskustelua.

Hän pitää myös huolestuttavana sitä, millaiseen tietopohjaan lakiesitys perustuu. Pekonen kysyy, kuinka laajasti eri ministeriöitä on kuultu valmistelussa. Hänen mukaansa myös laillisuusvalvojien näkemykset olisi pitänyt huomioida jo ennen lausuntokierrosta.

Vasemmistoliitto toivoo, että hallitus pidentäisi lausuntoaikaa. Puolueen mukaan perusteellinen valmistelu on erityisen tärkeää silloin, kun kyse on kansainvälisestä turvallisuuspolitiikasta.

Nato-jäsenyys ei edellytä muutosta

Koskela torjuu väitteet siitä, että lakimuutos olisi välttämätön Nato-jäsenyyden vuoksi. Hänen mukaansa asiaa käsiteltiin jo silloin, kun Suomi päätti hakea sotilasliiton jäseneksi.

Tuolloin eduskunnan ulkoasiainvaliokunta totesi mietinnössään, ettei Suomen ja Naton välisissä neuvotteluissa noussut esiin perusteita ydinräjähteitä koskevan lainsäädännön muuttamiselle. Sama arvio esitettiin myös myöhemmin, kun eduskunta käsitteli Suomen ja Yhdysvaltojen välistä DCA-puolustusyhteistyösopimusta.

Valiokuntien mukaan ydinaseiden tuominen Suomeen tai niiden kauttakulku Suomen kautta olisi lähinnä teoreettinen kysymys. Samalla todettiin, ettei Suomella ollut erityistä intressiä muuttaa nykyisiä ydinaseiden sijoitusratkaisuja.

Koskela muistuttaa, että Nato-jäsenyys ei automaattisesti tarkoita ydinaseiden sijoittamista jäsenmaihin. Monet jäsenmaat eivät pidä ydinaseita alueellaan, vaikka kuuluvat sotilasliittoon.

Suomen ydinasepolitiikan tausta

Suomen lainsäädäntö on pitkään suhtautunut ydinräjähteisiin erittäin tiukasti. Nykyinen ydinenergialaki kieltää ydinräjähteiden tuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen Suomen alueella.

Kielto on ollut osa Suomen laajempaa linjaa, jossa on korostettu ydinaseiden leviämisen estämistä ja asevalvontaa. Historiallisesti Suomi on pyrkinyt toimimaan kansainvälisissä yhteyksissä ydinaseriisunnan ja vakauden puolesta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Suomen Nato-jäsenyys ovat kuitenkin muuttaneet turvallisuuspoliittista keskustelua. Suomessa on käyty viime vuosina keskustelua siitä, mikä rooli ydinaseilla on sotilasliiton pelotepolitiikassa ja miten Suomi siihen suhtautuu.

Samalla on pohdittu, pitäisikö Suomen lainsäädäntöä muuttaa, jos sotilaallinen tilanne Euroopassa muuttuu entistä jännitteisemmäksi. Tämä keskustelu on jakautunut myös poliittisten puolueiden kesken.

Vasemmistoliiton selkeä linja

Vasemmistoliiton kanta lakihankkeeseen on yksiselitteinen. Puolue ei aio hyväksyä hallituksen kaavailemaa muutosta ydinenergialakiin ja rikoslakiin.

Koskela sanoo, että puolue pitää tärkeänä Suomen sitoutumista ydinaseriisuntaan ja kansainvälisiin sopimuksiin. Hänen mukaansa ydinaseisiin liittyvien rajoitusten purkaminen olisi askel väärään suuntaan.

Pekonen puolestaan painottaa avoimuuden merkitystä. Hänen mukaansa turvallisuuspolitiikkaan liittyvien ratkaisujen tulee perustua avoimeen poliittiseen keskusteluun ja huolelliseen valmisteluun.

Vasemmistoliitto aikoo tuoda asian esille eduskunnassa ja vaatii hallitukselta tarkempia perusteluja lakihankkeelle. Puolueen mukaan kansalaistenkin tulisi saada tietää, millaisia vaikutuksia muutoksella olisi Suomen turvallisuuspolitiikkaan.

Kiistan keskeiset kysymykset

Lakiesityksen ympärille on noussut useita poliittisia ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä. Keskustelu tulee todennäköisesti jatkumaan eduskunnassa ja julkisuudessa vielä pitkään.

Keskeisiä keskustelunaiheita ovat muun muassa:

• pitäisikö Suomen lainsäädäntö sallia ydinräjähteiden kuljettaminen Suomen alueella
• edellyttääkö Nato-jäsenyys muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön
• onko lakiesityksen valmistelu ollut riittävän avointa ja parlamentaarista
• kuinka pitkä lausuntokierros näin merkittävässä asiassa pitäisi olla
• millaisia turvallisuuspoliittisia vaikutuksia lakimuutoksella olisi

Nämä kysymykset määrittävät pitkälti sen, millaiseksi keskustelu Suomen ydinasepolitiikasta muodostuu tulevina kuukausina.