Työttömien osa-aikatyön kohtalo on noussut yhdeksi kuumimmista poliittisista keskustelunaiheista sen jälkeen, kun hallitus poisti työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat 1. huhtikuuta 2024. Muutoksen myötä 300 euron kuukausittainen ansiotulovapautus poistui, mikä tarkoittaa, että jokainen ansaittu euro alkaa heti vähentää etuuden määrää. Oppositiosta, erityisesti SDP:stä, on esitetty voimakkaita väitteitä siitä, että tämä toimenpide olisi suorastaan romuttanut työnteon kannustimet ja osa-aikatyön tekemisen.

Työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen tarttui tiistaina jyrkästi näihin väitteisiin, kutsuen niitä virheellisiksi ja harhaanjohtaviksi. Satonen nojaa kommenteissaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreeseen selvitykseen, jonka mukaan huolet osa-aikatyön totaalisesta romahtamisesta ovat liioiteltuja.

Suojaosan poisto: Ei romahdusta, vaan hienosäätöä

VATT:n tutkijoiden Heikki Korpelan, Tomi Kyyrän ja Tuomas Matikan tuottama analyysi, joka pohjautuu tulorekisterin tietoihin vuodesta 2021 alkaen, antaa huomattavasti maltillisemman kuvan tilanteesta.

Tutkijoiden mukaan palkkatuloja saaneiden työttömien osuus laski suojaosien poiston jälkeen, mutta pudotus on ollut ennakoituakin maltillisempi. Ansiosidonnaista päivärahaa saavien kohdalla osuus laski kuusi prosenttiyksikköä ja Kelan työttömyysetuuksien saajilla viisi prosenttiyksikköä, kun tarkastellaan 12 kuukautta ennen ja jälkeen huhtikuun 2024 muutosta. Nämä lukemat kuulostavat merkittäviltä, mutta VATT huomauttaa, että osa tästä supistumisesta on mekaanista ja johtuu yksinomaan siitä, että suojaosan poistuttua osa pieniä tuloja saaneista ei enää ole oikeutettu työttömyysturvaan.

Tämä mekaaninen vaikutus selittää arviolta 1–2 prosenttiyksikköä pudotuksesta. Tärkeintä on kuitenkin havainto, että huomattava osuus työttömistä tekee yhä osa-aikatyötä.

Ansiosidonnaisen saajista keskimäärin 26 prosenttia ja Kelan etuuksien saajista 12 prosenttia sai palkkatuloja suojaosien poiston jälkeisenä vuotena.

Satonen korostaa juuri tätä näkökulmaa. Hänen mukaansa puheet osa-aikatyön romuttamisesta ovat ”yksinkertaisesti vääriä”.

– Osa-aikatyötä tekevien osuus työttömistä on edelleen selvästi suurempi kuin ennen suojaosien käyttöönottoa vuosina 2014–2015, Satonen muistuttaa.

Tämä asettaa nykyisen tilanteen historialliseen kontekstiin ja osoittaa, että työnteko työttömyyden aikana on yhä merkittävästi yleisempää kuin vuosikymmenen alussa.

Kannustimet edelleen kansainvälisesti hyvät

Vaikka suojaosan poisto heikentääkin työnteon kannustimia kaikkein pienimmillä ansiotuloilla, VATT:n tutkijat painottavat, että Suomen soviteltu työttömyysturvajärjestelmä tarjoaa edelleen hyvät kannustimet työttömyysjaksojen aikaiseen työntekoon verrattuna moniin muihin maihin. Järjestelmässä ansaittu tulo vähentää etuutta 50 sentillä jokaista ansaittua euroa kohden, kun suojaosa on poistettu. Tämä on kansainvälisesti katsoen varsin etuuksia säästävä malli, sillä monissa muissa maissa ansiotulot vähentävät etuuksia huomattavasti enemmän.

– Ihmiselle pitää olla kaikissa tilanteissa kannattavaa tehdä pienikin määrä töitä, Satonen linjaa. Tämä periaate on hallituksen työllisyystoimien ytimessä: tavoitteena on luoda selkeä kannustin siirtyä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön.

Hallituksen tavoitteena ei ole ainoastaan kannustaa osa-aikatyöhön, vaan nimenomaan lyhentää työttömyysjaksoja ja lisätä työllisten kokonaismäärää.

Työmarkkinoiden haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Työllisyystilanne on Satosen mukaan tällä hetkellä haastava, mutta on oleellista ymmärtää kokonaiskuva. Hän huomauttaa, että työllisyys kääntyi laskuun jo vuonna 2022, eli edellisen hallituksen kaudella. Maailmantalouden syklit, kuten korkea inflaatio ja nousseet korot, ovat heikentäneet kotitalouksien ostovoimaa ja hidastaneet talouskasvua. Suomen bruttokansantuotteen (BKT) odotetaan kasvavan vuonna 2025 vain noin 1,0 prosenttia.

Työttömien määrän kasvua ei voida Satosen mukaan selittää yksinomaan työllisten määrän laskulla.

Tämä on positiivinen signaali tulevaisuuden kannalta, sillä työmarkkinoilla on enemmän tarjontaa työntekijöistä siinä vaiheessa, kun talous kääntyy kasvuun.

Valtiovarainministeriön (VM) virkamiesarvion mukaan hallituksen mittavat työllisyystoimet, joita on toteutettu muun muassa työttömyysturvassa, asumistuissa ja ikäsidonnaisissa poikkeuksissa luopumisessa, tuottavat pitkällä aikavälillä noin 89 250 – 90 000 lisätyöllistä. Lisätyöllisyys vahvistaa julkista taloutta arviolta 2 miljardilla eurolla. Hallituksen kunnianhimoinen tavoite on jopa 100 000 lisätyöllistä. Nämä toimet ovat osa laajempaa suunnitelmaa velkaantumiskehityksen taittamiseksi.

Haasteet jatkuvat, mutta suunta on oikea

Vaikka hallituksen toimet tähtäävätkin pitkän aikavälin rakenteellisiin parannuksiin, Suomen talous toipuu vielä hitaasti ja hauraasti vuosina 2024–2025. Työttömyysasteen trendiluku on ollut nousussa, ollen esimerkiksi kesäkuussa 2025 9,3 prosenttia. Työllisyysaste puolestaan laski kesäkuussa 2025 edellisvuodesta 1,0 prosenttiyksikköä (20–64-vuotiailla).

Kuitenkin VM:n ennusteiden mukaan BKT-kasvu kiihtyy maltillisesti 1,0 prosenttiin vuonna 2025, ja kiihtyy edelleen vuosina 2026–2027. Työllisyys kasvaa selvemmin vasta vuosina 2026–2027 talouden vahvistuessa.

Työmarkkinoilla on ollut samanaikaisesti havaittavissa tiettyjen alojen työvoimapulaa. Tämä ongelma on rakenteellinen, ja sitä on pyritty helpottamaan muun muassa työperusteisten oleskelulupien säännösten uudistamisella.

Hallituksen keskeiset työllisyystoimet ja tavoitteet:

• Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poisto: Tavoitteena parantaa kannustimia siirtyä kokoaikatyöhön ja tuoda säästöjä julkiseen talouteen.
• Ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen: Esimerkiksi 58-vuotiaiden suojasäännön ja velvoitetyöllistämisen lakkauttaminen.
• Työperusteiset maahanmuuttosäännökset: Joustavammat uuden työn etsimisen säännöt työperusteisella oleskeluluvalla oleville sekä asetus valtakunnallisista työvoimapula-aloista.
• Työllisyysvaikutus: Arvioitu rakenteellinen vaikutus on noin 90 000 lisätyöllistä pitkällä aikavälillä.
• Julkisen talouden vahvistaminen: Työllisyystoimien on arvioitu vahvistavan julkista taloutta noin 2 miljardilla eurolla.

Satonen ja hallitus korostavat, että toteutetuilla rakenteellisilla uudistuksilla luodaan pohja kestävälle kasvulle ja vakaalle julkiselle taloudelle, vaikka lyhyen aikavälin suhdanne onkin yhä heikko. Muutosten täysimääräinen vaikutus nähdään vasta tulevina vuosina, kun talouskokonaisuus kääntyy kasvuun.