Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand johti viime viikolla mittavaa suomalaisvaltuuskuntaa Tukholmassa. Tarkoitus oli kirkas: syventää yhteistyötä, joka ulottuu elinkeinoelämän, investointien ja teknologisen kehityksen ytimeen. Mukana olivat myös elinkeinoministeri Sakari Puisto sekä kotimaisten kehitys- ja rahoituslaitosten, kuten Business Finlandin, VTT:n, Finnveran ja Tesin, hallitusten puheenjohtajat. Kyseessä ei ollut vain rutiinivierailu, vaan strateginen panostus Suomen ja Ruotsin välisen kumppanuuden nostamiseksi uudelle tasolle.

Strand alleviivasi vierailun merkitystä heti kättelyssä todeten Ruotsin olevan Suomen tärkein strateginen ja taloudellinen kumppani.

– Avoimen vuoropuhelun kautta voimme yhdessä vahvistaa panostuksiamme innovaatioihin ja teollisuuteen sekä rakentaa entistä kestävämpää ja kilpailukykyisempää Pohjolaa, ministeri tiivisti kokousten ytimen.

Illallisella lokakuun 14. päivä, jonka isännöi Ruotsin suurlähettiläs Olli Kantanen, keskustelupöydässä istui Ruotsin elinkeinoelämän ykkösnimiä Svenskt Näringslivistä ja Tech Sverigestä. Painopiste oli selvä: Ruotsin teollisuuspoliittiset painopisteet, vihreän siirtymän vauhti ja digitaalisen kehityksen tilanne globaalissa kilpailussa. Tällaiset kohtaamiset, joissa julkinen valta ja elinkeinoelämän avaintoimijat istuvat saman pöydän ääreen, ovat elintärkeitä, kun tavoitteena on luoda Pohjolaan maailmanluokan teollisuusekosysteemejä.

Ruotsi – Suomen talouden strateginen selkäranka

Ruotsin ja Suomen välinen kauppa on historiallisesti ollut vankalla pohjalla, ja Ruotsi on jatkuvasti Suomen tärkein kahdenvälinen kauppakumppani. Tullin tilastot vahvistavat, että Ruotsin osuus Suomen koko tavaroiden viennistä ja tuonnista on noin 11 prosenttia. Vienti Ruotsiin on jopa kasvanut kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, samalla kun Ruotsin kanssa käyty alijäämä on pienentynyt – merkkejä yhteistyön vankasta tilasta ja kasvavasta dynamiikasta.

Vaikka Ruotsin kotitalouksien taloudellinen vauraus ja maan julkisen talouden vakaus (valtionvelka lähellä 30 prosenttia BKT:stä) asettavat sen taloudelliseen etumatkaan, tämä ei ole este, vaan pikemminkin kannustin entistä tiiviimpään kanssakäymiseen. Ruotsalaisyritykset ovatkin Suomen suurin ulkomainen investoija: peräti 30 prosenttia kaikista Suomeen tulevista ulkomaisista sijoituksista on peräisin länsinaapurista. Tämä suhteellinen volyymi kertoo luottamuksesta ja integraatiosta, joka on harvinaista kahden valtion välillä.

Valtuuskunnan pyöreän pöydän keskusteluissa Industrifondenin, Business Swedenin ja RISEn edustajien kanssa keskityttiin juuri tähän rajat ylittävän yhteistyön edistämiseen. Tavoitteena on purkaa esteitä, jotka hidastavat pääoman ja osaamisen liikkumista, erityisesti tulevaisuuden teknologioiden ja kestävien investointien saralla.

Pohjoisen investointivyöhykkeen kutsu: Vihreän siirtymän mittaluokka

Yksi vierailun keskeisistä teemoista oli mittaluokka, jolla Pohjois-Ruotsin teollinen murros etenee. Alueelle on suunnattu jopa 120 miljardin euron edestä investointeja vihreään siirtymään, luoden Pohjolaan valtavan uuden teollisen vyöhykkeen. Tämä Pohjoisen investointivyöhyke tarjoaa suomalaisille yrityksille ennennäkemättömiä markkinamahdollisuuksia, jotka korvaavat idän markkinoiden sulkeutumisen.

Erityisesti rakennusala, akku- ja terästeollisuus, energia-ala, puolustusteollisuus sekä huoltovarmuuden ja kiertotalouden sektorit ovat Ruotsin talouden myllerryksessä avainasemassa. Suomalaisen osaamisen, kuten VTT:n ja Business Finlandin tukemien teknologisten ratkaisujen, on oltava valmiita tarttumaan tähän kysyntään. Tässä yhteydessä myös uuden ydinenergian, erityisesti pienten modulaaristen reaktorien (SMR), kehittäminen Itämeren alueella on noussut esiin Suomen ja Ruotsin yhteistyöagendalla, tiivistäen maiden energiapolitiikkaa entisestään.

Käytännön yhteistyön edistäminen vientiluottojen, investointien ja innovaatioiden rahoituksen saralla, jota käsiteltiin muun muassa EKN:n (Ruotsin vientiluottovirasto) ja Saminvestin edustajien kanssa, on ratkaisevaa, jotta suomalais-ruotsalaiset yhteishankkeet saavat tarvitsemansa taloudellisen selkänojan.

Kvanttihyppy tulevaisuuteen: Tiede ja teknologia rajojen yli

Tulevaisuuden teknologioista keskusteluissa korostui erityisesti kvanttiteknologia. Sekä Suomi että Ruotsi ovat sitoutuneet edistämään kvanttialan ekosysteemejään, ja yhteistyöllä voidaan varmistaa Pohjolan pysyminen globaalin kehityksen kärjessä.

Suomi on asettanut itselleen kunnianhimoisen kvanttiteknologia­strategian vuosille 2025–2035 tavoitteenaan olla uusi kasvun moottori. Valtion pitkäjänteiset panostukset, erityisesti VTT:n operoimiin kvanttitietokoneisiin (joista viimeisin 50-kubitin kone avattiin yritysten ja tutkijoiden käyttöön maaliskuussa 2025), ovat luoneet perustan kansalliselle omavaraisuudelle kvanttiteknologian saralla. Esimerkiksi suomalaiset kvanttiyhtiöt kuten IQM kehittävät jo ratkaisuja, jotka voivat antaa Suomelle merkittävän kilpailuedun teollisissa sovelluksissa.

Kvantti-innovaatio ei ole vain laskentatehoa, vaan se liittyy suoraan myös vihreään siirtymään, mahdollistaen entistä tarkemman mittaamisen ja optimoinnin. Rajat ylittävän tutkimus- ja kehitysyhteistyön edistäminen on elinehto, jotta Pohjola voi nousta globaaliksi kvanttiteknologian menestyskeskukseksi.

Yksityinen pääoma ja valtion visiot: Wallenbergien pitkä varjo

Vierailun huipennukseksi ministerit tapasivat korkeimman tason elinkeinoelämän vaikuttajia, mukaan lukien Jacob, Peter ja Fred Wallenbergin sekä Håkan Bushken (FAM), Jonas Ahlströmin (SEB) ja Kim Henrikssonin (EQT). Tämä työlounas symboloi Pohjolan kykyä yhdistää valtion strategiset tavoitteet ja vaikutusvaltaisen yksityisen pääoman intressit.

Wallenbergin suku on jo vuosisatoja ollut Ruotsin – ja laajemmin Pohjoismaiden – teollisen kehityksen keskiössä, kantaen mukanaan valtavan historiallisen painoarvon. Jacob Wallenberg, Investorin hallituksen puheenjohtaja, on korostanut julkisesti, kuinka Pohjoismaiden on vahvistettava kilpailukykyään lisäämällä investointeja tutkimukseen ja infrastruktuuriin sekä tiivistämällä yritysten ja yliopistojen yhteistyötä. Wallenbergien säätiöt tukevat massiivisilla summilla perustutkimusta, uskoen vankasti, että tiede on avain talouskasvuun ja yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Keskusteluissa käsiteltiin juuri strategisia investointeja ja tulevaisuuden teollisia ekosysteemejä, kuten sitä, miten julkinen ja yksityinen sektori voivat yhdessä vauhdittaa kehitystä. Wallenbergien sijoitusyhtiö Investor on ollut merkittävä vaikuttaja myös Suomessa, esimerkiksi Vaasan seudun energiateknologiaklusterin kehityksessä, jossa yhtiön strategisilla investoinneilla Wärtsilään ja ABB:hen on ollut ratkaiseva rooli. Tällainen pääoman ja osaamisen suuntaaminen on juuri sitä, mitä Suomi tarvitsee tukeakseen omaa teollista uudistumistaan.

Yhteinen ääni EU:ssa ja tiivistynyt turvallisuuspolitiikka

Ministeri Strand nosti esiin myös Pohjoismaisen yhteistyön heijastumisen EU-politiikkaan.

– Tiiviin vuoropuhelun kautta ruotsalaisten avaintoimijoiden kanssa vahvistamme yhteistä pohjoismaista ääntä EU:ssa, Strand sanoi, viitaten siihen, että Ruotsilla on monissa unionin keskeisissä kysymyksissä samankaltainen näkemys kuin Suomella.

Viime vuosina yhteistyö on syventynyt dramaattisesti, erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa maiden NATO-jäsenyyksien myötä. Hallitukset pitivät viime syyskuussa yhteiskokouksen Tukholmassa, jossa päätettiin tiivistää yhteistyötä siviilivalmiudessa, varautumisessa ja huoltovarmuuden suunnittelussa. Ruotsin ilmoitus valmiudestaan kehysvaltiorooliin Suomeen perustettavassa Naton eteentyönnetyssä läsnäolossa (eFP) kuvastaa turvallisuuspoliittisen integraation syvyyttä. Samalla yhteistyö ulottuu myös poliisitoimeen pohjoisella raja-alueella.

Tämä tiivis yhteistyö antaa molemmille maille enemmän vaikutusvaltaa Brysselissä, kun kyse on esimerkiksi yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (PRY) toteuttamisesta tai kriittisten rahoitusratkaisujen ajamisesta, kuten aloitteet Ukrainan rahoituksen turvaamiseksi nopeasti.

Tiekartta tulevaisuuteen: Avainalueet

Strandin Tukholman vierailu tiivisti konkreettisesti ne alat, joilla Suomen ja Ruotsin on oltava paitsi kumppaneita, myös suunnannäyttäjiä Euroopassa. Nämä avainalueet muodostavat tiekartan tulevalle vuosikymmenelle:

• Innovatiiviset investoinnit: Julkisen ja yksityisen pääoman suuntaaminen tutkimukseen ja kehitykseen.
• Vihreän siirtymän hyödyntäminen: Osallistuminen Pohjois-Ruotsin mittaviin vihreän teollisuuden hankkeisiin.
• Kvanttiteknologian ekosysteemi: T&K-yhteistyö kvantti- ja muissa murrosteknologioissa.
• EU-vaikuttaminen: Yhteisen pohjoismaisen äänen vahvistaminen unionin politiikassa.
• Huoltovarmuus ja puolustus: Rajat ylittävän varautumisen ja NATO-yhteistyön syventäminen.

Lopulta kyse on luottamuksesta ja yhteisistä visioista, kuten ministeri Strand osuvasti tiivisti: ”Innovaatio ei tarkoita ainoastaan teknologiaa, vaan myös yhteistyötä, luottamusta ja yhteisiä visioita. Juuri tätä rakennamme tämän kaltaisilla rohkeilla, avoimilla ja eteenpäin suuntautuvilla keskusteluilla.” Suomi ja Ruotsi ovat todellakin valmiita johtamaan Pohjolaa kohti kilpailukykyisempää ja kestävämpää tulevaisuutta.