Yrittäjän päivä on jälleen ajankohtainen muistutus siitä, että Suomen talouden moottori käy pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) voimalla. Nämä yritykset luovat työpaikkoja, innovoivat ja pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä, vaikka usein toimivatkin tiukkojen rajoitteiden puitteissa. Tämän päivän teemana on yrittäjien tekemä kasvu, ja se korostaa entisestään sitä, miten elintärkeää on, että yrittäjillä on riittävät edellytykset toimintansa kehittämiseen. Ilman toimivaa rahoitusjärjestelmää tämä potentiaali jää kuitenkin usein hyödyntämättä. Kansanedustaja Henrik Wickström on osuvasti nostanut esille tämän kriittisen kysymyksen. Hän korostaa, että ilman parempia rahoitusmahdollisuuksia monien kasvuhaluisten yritysten unelmat jäävät pelkiksi aikeiksi.
Suomi tarvitsee kasvua, ja sen on synnyttävä nimenomaan yritysten kautta. Vaikka monet pk-yritykset ovatkin kasvuhakuisia, heidän tiellään on merkittäviä esteitä, joista suurin on usein rahoituksen saatavuus. Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2025 tekemän kyselyn mukaan peräti 43 prosenttia jäsenyrityksistä kokee, että rahoituksen saaminen kasvun tueksi on vaikeaa. Tämä lukema on huolestuttava, sillä se osoittaa, että järjestelmässä on selviä pullonkauloja, jotka estävät yrityksiä investoimasta ja vastaamasta kysyntään. Wickströmin mukaan pankkien on syytä osoittaa enemmän ymmärrystä pienyritysten todellisuutta kohtaan, sillä nykyiset ehdot ovat monessa tapauksessa tarpeettoman tiukkoja. Hän muistuttaa, että rahoitusehdot ovat Suomessa usein tiukemmat kuin monissa muissa EU-maissa, mikä asettaa suomalaiset pienyrittäjät epäedulliseen asemaan.
Talouskasvu syntyy investoinneista ja osaamisesta, ja molemmat edellyttävät toimivaa rahoitusmarkkinaa. Vaikka pankit ovatkin perinteisesti toimineet yritysten tärkeimpänä rahoittajana, viime vuosina niiden toiminta on muuttunut varovaisemmaksi. Tämä johtuu muun muassa finanssikriisin jälkeisestä sääntelystä, kuten Basel III -vakavaraisuussäännöistä, jotka ovat kiristäneet pankkien omia varoja koskevia vaatimuksia. Pankkien on oltava entistä varovaisempia mahdollisten luottotappioiden varalta, ja tämä on valitettavasti johtanut siihen, että pienyritysten on entistä vaikeampaa saada lainaa. Pienillä toimijoilla ei useinkaan ole tarjota riittäviä vakuuksia, ja tiukentuneet ehdot heikentävät heidän mahdollisuuksiaan päästä rahoitukseen käsiksi. Tässä tilanteessa on kriittistä, että julkinen sektori, kuten hallitus ja valtion rahoituslaitokset, toimii aktiivisesti markkinoiden apuna ja luo parempia edellytyksiä kasvulle.
Haasteet ja mahdollisuudet: Pienyrittäjien kamppailu
Pienyrittäjän arki on usein jatkuvaa jongleerausta, jossa resurssit ovat rajalliset ja jokainen päätös on punnittava tarkoin. Yksi suurimmista haasteista on se, että vaikka liikeidea olisi loistava ja kasvupotentiaalia olisi valtavasti, rahoituksen puute voi estää sen toteuttamisen kokonaan. Tähän ongelmaan törmäävät erityisesti kaikkein pienimmät yritykset, eli 1–4 hengen mikroyritykset, joilla ei ole tarjota samaa vakuuspohjaa tai liikevaihtohistoriaa kuin suuremmilla toimijoilla. Suomen Yrittäjien kysely vahvistaa tämän karun todellisuuden, ja Wickströmin mukaan on huolestuttavaa, jos hyvät kasvusuunnitelmat jäävät toteuttamatta rahoituksen puutteen vuoksi. Tämä on suoraan pois Suomen talouskasvusta ja työllisyydestä.
Rahoituskenttä ei kuitenkaan rajoitu pelkästään pankkeihin. Yrittäjillä on käytettävissään monia muita kanavia ja toimijoita, joista osa on valtion tukemia. Onneksi Suomessa on useita julkisia rahoitusvälineitä, jotka pyrkivät paikkaamaan markkinoiden puutteita ja tukemaan yritysten kasvua ja innovaatioita. Esimerkiksi Finnvera tarjoaa rahoitusta ja takauksia, ja se voi jopa myöntää suoraa lainaa pienyrityksille, mikäli tarve on rajattu. Myös Business Finland ja ELY-keskukset tarjoavat avustuksia ja lainoja, jotka on suunnattu erityisesti kehitys- ja investointihankkeisiin. Nämä instrumentit ovat keskeisiä, sillä ne pystyvät ottamaan sellaisia riskejä, joita yksityiset pankit eivät välttämättä halua tai voi ottaa.
- Julkiset rahoituskanavat (Finnvera, Business Finland, ELY-keskukset)
- Joukkorahoitus ja pääomasijoitukset
- Yksityisten pankkien luotot
- Liiketoimintaluotot ja -limiitit
- EU-rahoitusohjelmat
On tärkeää, että yrittäjät ovat tietoisia kaikista näistä vaihtoehdoista ja osaavat hyödyntää niitä tehokkaasti. Tässä on suuri rooli myös neuvonta- ja tukipalveluilla, joita esimerkiksi Yrittäjäjärjestöt ja Uusyrityskeskukset tarjoavat. Ne voivat auttaa yrittäjiä löytämään juuri heidän tarpeisiinsa parhaiten soveltuvan rahoitusmallin ja laatimaan uskottavan liiketoimintasuunnitelman. Se auttaa myös parantamaan pankkien luottamusta, mikä on avainasemassa lainapäätöksiä tehtäessä. Ilman kokonaisvaltaista tukea yrittäjät joutuvat navigoimaan monimutkaisessa rahoitusviidakossa yksin.
Hallituksen rooli ja tulevaisuuden näkymät
Hallituksella on keskeinen rooli talouspolitiikan ohjaajana ja yritystoiminnan edellytysten luomisessa. Wickström nostaakin esiin odotuksensa, että nykyinen hallitus seuraa tilannetta tarkasti ja ryhtyy lisätoimiin, ellei yritysrahoituksen saatavuus parane. Tämä on täysin perusteltu vaatimus, sillä jos rahoituskriisi uhkaa estää Suomen talouskasvua, valtion on puututtava tilanteeseen. Yksi konkreettinen keino olisi tarkastella nykyistä sääntely-ympäristöä ja miettiä, voidaanko pienyritysten rahoitusriskejä jakaa paremmin julkisen ja yksityisen sektorin kesken.
Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää, että rahoitusmarkkinat ja päätöksentekijät puhaltavat yhteen hiileen. On luotava sellainen ilmapiiri, jossa pankit näkevät pk-yritykset arvokkaina kumppaneina, eivät pelkkinä riskikohteina. Samaan aikaan on varmistettava, että julkiset rahoitusinstrumentit ovat riittävän ketteriä ja tehokkaita. Tämä edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua yritysten, rahoittajien ja päättäjien välillä. On vältettävä tilannetta, jossa yrittäjien kasvuhalut hiipuvat byrokratian ja rahoituksen puutteen vuoksi. Kestävä kasvu on mahdollista vain, jos sen perusta, eli yrittäjyys, on vahva.
Rahoituskysymys on erityisen ajankohtainen nyt, kun Suomen talous pyrkii toipumaan takaiskuista ja nousemaan uuteen nousuun. Kasvuhakuisuus on elinehto, mutta ilman investointikykyä se ei johda mihinkään. Wickströmin mukaan on huolestuttavaa, jos hyvät kasvusuunnitelmat jäävät toteuttamatta rahoituksen puutteen vuoksi. Pienimmissäkin yrityksissä on valtavasti potentiaalia, ja tämän potentiaalin vapauttaminen on avain Suomen kilpailukyvyn parantamiseen. On aika luottaa yrittäjiin, panostaa heihin ja antaa heille tarvittavat työkalut menestykseen. Se on paras investointi tulevaisuuteen.
Rahoitusratkaisuja kasvun tueksi
Yrittäjän päivä muistuttaa meitä siitä, että taloudellisen menestyksen takana on aina ihminen, joka on uskaltanut ottaa riskin ja luoda jotain uutta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että yrittäjien polulla olevat esteet, kuten rahoituksen saatavuuden haasteet, poistetaan. Rahoituskriisin ratkaisu ei ole vain pankkien tai hallituksen harteilla, vaan se vaatii yhteistyötä koko yhteiskunnalta. Vain siten voidaan varmistaa, että Suomi pysyy kasvun tiellä ja luo uusia mahdollisuuksia tuleville sukupolville.
