Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho on ottanut tiukan kannan hallituksen linjaan datakeskusten tukemisessa ja verotuksessa. Hän vaatii päättäjiä keskittymään työntekijöiden hyväksikäytön ja harmaan talouden kitkemiseen sen sijaan, että datakeskusjättejä tuettaisiin uusilla, kymmenien miljoonien eurojen arvoisilla yritystuilla. Yrttiaho nostaa esiin sähköverohelpotusten kumoamisen jahkailun ja sen korvaamiseksi kaavaillun uuden tukimallin, jonka hän näkee olevan suoraa seurausta teknologiayhtiöiden lobbauksesta. Keskustelu on kärjistynyt entisestään, kun Googlen datakeskustyömaalla Haminassa paljastui epäilyjä ulkomaisen halpatyövoiman riistosta.

Vasemmistoliitto on pitänyt datakeskusten sähköverotukea vanhanaikaisena ja epäoikeudenmukaisena, ja Yrttiaho teki asiasta lakialoitteen jo aiemmin syksyllä. Tavoitteena oli poistaa verohelpotus kokonaan ja välittömästi, ilman uusia yritystukia korvaamaan menetettyä etua. Eduskunta kuitenkin kaatoi vasemmistoliiton esityksen massiivisella äänimäärällä 164–10. Yrttiaho korostaa, että esityksen läpimeno olisi tuonut valtiolle 47 miljoonaa euroa lisää sähköveron tuottoa jo vuoden 2026 aikana.

Verotuen poisto viivästyy ja uusi tuki on jo valmisteilla

Vaikka hallitus päätti vihdoin poistaa datakeskusten sähköverotuen keväästä asti jatkuneen jahkailun jälkeen, tapahtuu se vasta heinäkuun 2026 alussa. Tämä tarkoittaa sitä, että datakeskusjätit ehtivät nauttia veroedusta vielä 23 miljoonan euron edestä ensi vuoden aikana. Yrttiahon mielestä tämä viivästys ja uuden tukimallin valmistelu osoittavat hallituksen perääntymisen alkuperäisestä lupauksesta. Hän sanoo suoraan, että kyseessä on ”härski bluffi,” koska hallitus on samalla luvannut tukea Googlen ja Microsoftin kaltaisia jättiläisiä ”kymmenien miljoonien uudella yritystuella.”

Hallituksen alkuperäinen lupaus sähköverohuojennuksen kokonaisesta poistamisesta vedettiin takaisin viime keväänä. Yrttiahon mukaan taustalla oli nimenomaan datakeskusjätti Googlen mittava lobbaus. Lopulta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa viime perjantaina hyväksyttiin uusi valmistelu: kiristyvä verotus korvattaisiin datakeskuksille uudella, yhtä anteliaalla yritystuella. Yrttiaho näkee tämän linjan suorana perääntymisenä veropolitiikassa ja kritiikkiä herättävänä esimerkkinä suuryritysten vaikutusvallasta.

Yrttiaho pitää perusteettomana sekä vanhaa verotukea että sitä korvaavaa uutta yritystukea. Hän huomauttaa, että Suomen kilpailukyky datakeskusinvestoinneissa perustuu jo itsessään edulliseen sähköön, vakaaseen sähköverkkoon, puhtaaseen veteen ja viileään ilmastoon. Hänen mukaansa datakeskuksia saadaan Suomeen ilman tukia, sillä nämä luonnolliset edut riittävät. Kilpailukykyä on siis runsaasti ilman veronmaksajien rahoittamia lisäetuja.

Sähkönkulutus nousee ja lasku lankeaa kuluttajille

Datakeskusten varjopuolia Yrttiaho korostaa erityisesti valtavan sähkönkulutuksen näkökulmasta. Datakeskustoiminta on luonteeltaan erittäin sähköintensiivistä ja pääomavaltaista. Viime vuonna Suomen 15 konesalin sähkönkulutus oli jo noin 1,3 terawattituntia. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tietojen mukaan suunnittelu- tai rakentamisvaiheessa on kuitenkin peräti 62 uutta konesalihanketta.

Jos kaikki nämä suunnitellut datakeskushankkeet toteutuvat, Suomen sähkön kokonaiskulutus kasvaisi arviolta 17,5 terawattituntiin. Tämä tarkoittaisi noin viidenneksen lisäystä nykyiseen kokonaiskulutukseen. Selvityshenkilö Veli-Matti Mattila on lisäksi väläyttänyt, että datakeskustoiminnan aiheuttama jouston tarve sähköjärjestelmässä joudutaan takaamaan valtion tukemalla varavoimalla.

Yrttiaho näkee asian suoran vaikutuksen tavallisen kansalaisen kukkaroon.

– Selvää on, että tavallisen suomalaisen kotitalouskuluttajan sähkölaskut kasvavat, hän toteaa.

Sähkönkulutuksen massiivinen kasvu pakottaisi investoimaan sähköverkkoon ja -tuotantoon, ja nämä kustannukset lankeavat lopulta kuluttajien ja veronmaksajien maksettavaksi. Samalla kun hallitus leikkaa kansalaisten palveluista ja sosiaaliturvasta, se tukee maailmanlaajuisesti valtavia voittoja takovia yhtiöitä.

Työllisyysvaikutukset ovat vähäiset – riisto ongelmana

Väitettä datakeskusten merkittävästä työllisyysvaikutuksesta Yrttiaho pitää harhaanjohtavana. Hän huomauttaa, että konesalitoiminta on sähköintensiivistä ja pääomavaltaista, jolloin työpanoksen osuus on pieni. Työllisyysvaikutukset liittyvät lähinnä rakentamisvaiheeseen, mutta tässäkin piilee suuri ongelma.

– Ongelmana on kuitenkin rakennusalalla yleinen ulkomaisen halpatyövoiman riisto, Yrttiaho huomauttaa.

Juuri tämä huoli sai konkreettisen ja räikeän ilmenemismuodon, kun Googlen datakeskuksen laajennustyömaalla Haminassa paljastui tiistaina laaja hyväksikäyttökokonaisuus. Helsingin Sanomien tietojen mukaan työmaalla on toiminut sama virolainen yritysrypäs, joka on tunnettu halpatyövoiman käytöstä Turun telakalla.

Tämä paljastus antaa Yrttiaholle vahvan perustan kritiikilleen. Hän kysyy, miksi yhteiskunta tukee tällaisia hankkeita. Hän korostaa, että verotuen jatkuminen heinäkuulle ja uuden yritystuen valmistelu näyttävät olevan suoraan Googlen lobbauksen lopputulos. Tilanne on Yrttiahon mukaan kestämätön:

– Kertoo hallituksen politiikasta kaiken, kun se ei puutu selviin vääryyksiin, mutta räätälöi alalle kalliita tukia.

Yrttiaho vaatii välitöntä muutosta

Yrttiaho esittää useita vaatimuksia hallitukselle datakeskusten politiikan suhteen. Sen sijaan, että datakeskusjättejä palkittaisiin, tulisi lainsäädäntöä ja valvontaa kiristää. Vastaavanlaiset tapaukset, joissa epäillään työlainsäädännön ja työehtojen rikkomuksia, osoittavat, että datakeskustyömaat eivät ole immuuneja rakennusalan harmaan talouden ilmiöille.

Yrttiaho vaatii hallitusta tekemään seuraavat toimet:

• Verotuen välitön poisto: Datakeskukset tulee panna verolle heti, jo 1.1.2026 alkaen.
• Uuden yritystuen valmistelun lopettaminen: Hallituksen on luovuttava suunnitelmasta korvata sähköverohuojennus uudella yritystuella.
• Valvonnan ja sääntelyn kiristäminen: Työlainsäädännön ja työehtojen toteutumisesta on huolehdittava erityisesti datakeskustyömailla.
• Hyväksikäyttöön puuttuminen: Hallituksen on puututtava aktiivisesti ja jyrkästi työvoiman riistoon sen sijaan, että se räätälöi kalliita tukia alan jättiyrityksille.

Yrttiahon viesti on selvä: yhteiskunnan varoja ei tule käyttää globaalien jättien tukemiseen samaan aikaan, kun leikataan kansalaisten peruspalveluista. Vastuullinen politiikka edellyttää, että taloudellinen kasvu ja investoinnit toteutuvat reiluin pelisäännöin ja ilman veronmaksajien rahoittamia keinotekoisia etuja.