Hallitus on jälleen kerran noussut otsikoihin esitellessään pitkään odotetun kasvupakettinsa, jonka oli tarkoitus tarjota uusia eväitä Suomen talouden kohentamiseen ja työllisyyden parantamiseen. Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen ei kuitenkaan jakanut tätä suurta optimismia, vaan hän kuvailee tuoretta pakettia suoraan ”lässähdykseksi” ja kritisoikin voimakkaasti sen sisältöä. Tynkkysen mukaan paketissa haiskahtaa vanhojen lupausten kierrätys, jolla ei kyetä luomaan merkittävää uutta kasvua tai työpaikkoja Suomeen, vaikka toisin on julkisuuteen yritetty viestiä. Tällainen kiertotalous valtion rahoituksessa herättääkin epäilyksiä siitä, kuinka syvällisesti hallitus on sitoutunut löytämään aitoja, uusia ratkaisuja maan talousongelmiin, joihin tarvittaisiin kipeästi uudenlaista otetta.

Vanhan rahan uudet kuoret: Vihreän siirtymän määrärahat kierrätyksessä

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tynkkynen nosti kritiikissään esiin erityisesti sen, kuinka hallitus näytti kierrättävän jo aiemmin vihreän siirtymän hankkeisiin korvamerkittyjä määrärahoja. Tynkkynen huomauttaa, että rahojen uudelleen nimeäminen tai uudessa tiedotustilaisuudessa julkistaminen ei luo niistä uutta rahaa tai lisää niiden investointipotentiaalia, sillä kyseessä on jo kertaalleen luvattu tuki. Vihreä siirtymä, joka sisältää puhtaan energian ja teollisuuden investoinnit, on Suomen talouden kannalta elintärkeä tulevaisuuden kasvumoottori, jolla pyritään irrottautumaan fossiilisista polttoaineista ja luomaan uutta kilpailukykyä. Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) mukaan vihreän siirtymän investointihankkeita on vireillä jopa yli 300 miljardin euron edestä, mikä alleviivaa näiden hankkeiden valtavaa merkitystä Suomen taloudelle ja korostaa, että valtion rooli niissä tulisi olla vahvasti uutta luova eikä vain vanhan ylläpitäjä.

Tynkkynen pitää tätä lämmittelyä merkkinä siitä, että hallitukselta puuttuu aito visio ja rohkeus tarjota todellisia, lisäarvoa tuottavia kannustimia uusille investoinneille ja työpaikoille, jotka Suomi kipeästi tarvitsee. Investointien ja työpaikkojen syntyminen edellyttää selkeää, pitkäjänteistä ja ennakoitavaa politiikkaa, joka houkuttelee yrityksiä sitoutumaan suuriin hankkeisiin Suomessa. Jos valtion tuki on vain olemassa olevan rahoituksen siirtelyä sarakkeesta toiseen, se ei voi synnyttää sitä tarvittavaa lisäpotkua, jota Suomen talouskuuriin tarvitaan tässä vaiheessa. Kansallisen kiertotalouden käsitteen käyttö tässä yhteydessä antaa Tynkkysen mukaan kyynisen kuvan hallituksen pyrkimyksistä, kun se viittaa lähinnä rahan kierrätykseen eikä niinkään materiaalin ja arvon.

Omatekoiset kasvun esteet: Tuulivoima ja maahanmuutto

Vihreiden puheenjohtaja kohdistaa kritiikkinsä myös siihen, että hallitus on itse luonut esteitä talouden kasvulle, mutta jättää ne korjaamatta juuri julkistetussa paketissa. Erityisesti kaksi aluetta nousee Tynkkysen maininnoissa esiin: tuulivoima ja maahanmuuttopolitiikka. Tuulivoimahankkeisiin kohdistettu kansallinen lisäsääntely on Tynkkysen mukaan luonut investointijarrun miljardiluokan hankkeille, jotka muuten olisivat nopeasti etenemässä ja luomassa työpaikkoja sekä verotuloja kunnille.

Tuulivoima-ala on jo itsessään merkittävä työllistäjä ja taloudellisen kasvun lähde, sillä uusiutuvan energian kysyntä on jatkuvassa kasvussa ja Suomen olosuhteet ovat tuotannolle otolliset. Lisäsääntelyn tuoma epävarmuus ja hankkeiden pitkittyminen kuitenkin heikentävät Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten energiainvestointien kohteena, jolloin rahaa virtaa mieluummin maihin, joissa luvitusprosessit ovat suoraviivaisempia ja ennakoitavampia. Tynkkysen mukaan tämä on täysin itse luotu ongelma, joka vaatisi nimenomaan hallitukselta nopeaa purkamista, jotta vihreän siirtymän vauhti saataisiin pidettyä yllä.

Toisena merkittävänä kasvun esteenä Tynkkynen näkee hallituksen ”nuivan ja kylmän” maahanmuuttopolitiikan, joka hankaloittaa kansainvälisten osaajien houkuttelemista Suomeen.

• Suomi tarvitsee kipeästi uusia työntekijöitä ja asiantuntijoita täyttääkseen työvoimapulan tietyillä aloilla ja vauhdittaakseen innovaatiota.
• Tutkimusten mukaan Suomi kärsii jo valmiiksi pitovoiman puutteesta, sillä maahan muuttaneista osaajista jopa puolet poistuu maasta viiden vuoden sisällä.
• Maahanmuuttopolitiikan kiristykset ja negatiivinen viestintä luovat kuvaa vieraantumisesta ja epätoivotusta ilmapiiristä, mikä tekee Suomesta vähemmän houkuttelevan kilpailussa globaaleista kyvyistä.

Hallituksen toimet näillä osa-alueilla asettuvatkin suoraan ristiriitaan kasvupaketin nimellisen tavoitteen kanssa, joka on talouden elvyttäminen ja työllisyyden parantaminen, koska ne kirjaimellisesti jarruttavat sitä potentiaalia, jota markkinat ja työelämä voisivat tarjota.

Nuorten seteli: Hyvä, mutta ei uusi

Vihreiden puheenjohtaja antaa tunnustusta kasvupaketin yhdelle osalle, nimittäin nuorten työllisyyssetelille, jota hän pitää ”kokeilemisen arvoisena” välineenä. Tynkkynen kuitenkin muistuttaa, että setelistä oli tehty päätös jo aikaisemmin, joten sen uudelleen esittely osana ”uutta” kasvupakettia ei tee siitä uutta ratkaisua.

Nuorten työllisyyssetelin tavoitteena on helpottaa alle 30-vuotiaiden, pitkään työttömänä olleiden nuorten työllistymistä alentamalla yritysten rekrytointikustannuksia. Tämä on tärkeä askel, sillä nuorisotyöttömyys, erityisesti pitkittynyt työttömyys, on Suomessa merkittävä sosiaalinen ja taloudellinen haaste, joka uhkaa nuorten urakehitystä ja hyvinvointia. Vaikka seteli on positiivinen toimi, se ei yksinään riitä ratkaisemaan Suomen työttömyyskriisiä, johon Tynkkysen mukaan tarvittaisiin kipeästi uusia ja rohkeita ratkaisuja, joita hallitukselta ei valitettavasti saatu.

Tynkkysen peräänkuuluttama kriisi, jossa työttömien työnhakijoiden määrä on noussut merkittävästi viime vuosina, edellyttäisi laajempaa ja monipuolisempaa toimenpideohjelmaa, joka pureutuisi kohtaanto-ongelmiin, koulutuksen ja työelämän vastaavuuteen sekä yleiseen talouden luottamukseen.

Mitä aito kasvupaketti voisi sisältää?

Kritiikin keskellä nousee luonnollisesti esiin kysymys siitä, millaisia uusia ja rohkeita ratkaisuja Tynkkynen ja Vihreät olisivat hallitukselta odottaneet. Aito kasvupaketti voisi keskittyä avoimesti ja ennakkoluulottomasti purkamaan itse luotuja esteitä ja tarjoamaan rehellisesti uutta tukea. Seuraavat toimet olisivat voineet osoittaa hallitukselta vahvempaa sitoutumista uuden luomiseen:

• Tuulivoiman lisäsääntelyn välitön purkaminen: Tavoitteena tulisi olla luvitusprosessien nopeuttaminen ja ennakoitavuuden lisääminen, jotta miljardiluokan investoinnit saataisiin nopeasti käyntiin.
• Kansainvälisten osaajien maahanmuuttoprosessien sujuvoittaminen: Oleskelulupien käsittelyaikojen merkittävä lyhentäminen ja pitovoiman parantaminen muun muassa perheenyhdistämisen ja kotouttamisen palveluiden kehittämisellä.
• T&K-investointien tukeminen uusilla rahoitusinstrumenteilla: Vanhojen lupausten kierrätyksen sijaan täysin uuden, lisäävän T&K-rahoituksen kohdentaminen puhtaan energian ja digitalisaation ratkaisuihin.
• Pk-yritysten työllistämiskynnyksen alentaminen: Uusi, määräaikainen tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, joka olisi kohdennettu yrityksiin, jotka eivät ole aiemmin palkanneet.
• Koulutuksen ja työelämän kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen: Nopeat koulutusmuutokset ja uudet oppisopimusmallit, jotka vastaavat välittömästi vihreän siirtymän ja digitalisaation työvoimatarpeisiin.

Hallituksen julkistama paketti jättääkin ilmaan kysymyksen siitä, onko Suomen talouden ja työllisyyden kohentaminen tällä kierrätysbudjetilla todella mahdollista. Tynkkysen kritiikki muistuttaa päättäjiä siitä, että Suomi tarvitsee tällä hetkellä todellista eteenpäin menemisen henkeä ja uutta luovia ratkaisuja, eikä vain vanhojen lupausten uudelleen paketointia.