Hallituksen esitys irtisanomissuojan heikentämisestä, jota Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kutsuu ”potkulain” nimellä, on nostattanut myrskyn työmarkkinoilla ja politiikassa. Koskelan mukaan oikeistohallituksen toimet ovat tarpeeton hyökkäys suomalaisia työntekijöitä kohtaan, eikä työllisyysvaikutuksista ole vakuuttavaa näyttöä. Esitys on tänään edennyt eduskunnan käsittelyyn.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja painottaa, että koko lakihankkeen taustalla on kyseenalainen ajatus työntekijöiden liian turvatusta asemasta Suomessa. Tämän ajatuksen varaan rakentuu pala palalta työntekijöiden aseman murentaminen, joka luottamuksen sijaan kylvää työmarkkinoille vain vastakkainasettelua. Koskela näkee lakiesityksen selkeänä epäluottamuksen osoituksena suomalaista työväkeä kohtaan.

— Oikeistohallituksen potkulaki on jälleen yksi epäluottamuksen osoitus suomalaisille työntekijöille. Koko lakihankkeen lähtöajatus on se, että työntekijöiden asema on Suomessa liian turvattu, ja siksi sitä pitää pala palalta murentaa. Luottamuksen sijasta hallitus rakentaa työmarkkinoille vastakkainasettelua, kansanedustaja Minja Koskela sanoi.

Työllisyyslupaukset romukoppaan: Turvaverkon purku ei luo työpaikkoja

Hallitus on perustellut irtisanomissuojan heikentämistä erityisesti työllistämiskynnyksen madaltamisella ja työllisyystavoitteidensa saavuttamisella. Koskela kuitenkin tyrmää puheet työllisyystoimista harhaanjohtavina. Hän viittaa suoraan hallituksen omaan esitykseen, jonka mukaan nykyisen tutkimustiedon perusteella irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutuksia ei voida luotettavasti arvioida, sillä tutkimusnäyttö ei ole selvää. Tämä tekee hänen mukaansa hallituksen perusteluista onttoja.

Tavoite madaltaa irtisanomiskynnystä henkilöön liittyvissä syissä ”asiallisesta ja painavasta” syystä pelkkään ”asialliseen” syyhyn on herättänyt laajaa huolta palkansaajajärjestöissä. Kritiikin mukaan muutos uhkaa työpaikkojen vakautta ja lisää työntekijöiden epävarmuutta, erityisesti pienemmissä yrityksissä, joissa muutoksilla sanotaan tavoiteltavan eniten parannusta työllistämishalukkuuteen.

— Irtisanomissuojan heikentäminen ei lisää työllisyyttä vaan ainoastaan heikentää työntekijöiden asemaa. Tämä pätee käytännössä kaikkiin muihinkin oikeistohallituksen tekemiin työlainsäädännön uudistuksiin, sillä niille on arvioitu korkeintaan vähäisiä tai olemattomia työllisyysvaikutuksia, Koskela alleviivaa.

Hallituksen toimet nähdäänkin Vasemmistoliitossa laajemman ideologisen linjanvetona, jossa työntekijöiden oikeuksia karsitaan systemaattisesti. Aikaisemmatkin työlainsäädännön muutokset, kuten paikallisen sopimisen lisääminen työnantajan ehdoilla ja sosiaaliturvaleikkaukset, ovat Koskelan mukaan samasta, työntekijöitä kurittavasta, puusta. Myös työttömyysturvan heikennykset, kuten suojaosien poistaminen ja omavastuupäivien lisääminen, ovat saaneet Koskelalta tyrmäyksen, sillä ne eivät edistä työllistymistä vaan ajavat ihmisiä toimeentulotuen varaan.

Koskela nostaa esiin myös sen, että hallitus on laiminlyönyt lupauksensa 100 000 uudesta työllisestä. Sen sijaan työttömyys on Vasemmistoliiton puheenjohtajan mukaan kasvanut merkittävästi. Hän syyttää hallituksen talouspolitiikkaa epäonnistuneeksi ja huonosti mitoitetuksi, sillä sopeutustoimia kohdistetaan kohteisiin, jotka heikentävät talouden pidemmän aikavälin kasvupotentiaalia, kuten koulutukseen ja hyvinvointipalveluihin.

---

yöelämän suunnanmuutos: Vahvempi työntekijäasema avain tuottavuuteen?

Vasemmistoliiton mukaan työllisyyden parantaminen vaatisi aivan toisenlaisia toimenpiteitä. Puolue on korostanut koulutuspolitiikan merkitystä tärkeimpänä työllisyyspolitiikkana ja vaatinut koko väestön koulutustason nostamista sekä panostamista jatkuvaan oppimiseen. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat esimerkkejä niistä toimista, jotka Koskelan mielestä sabotoivat pitkän aikavälin työllisyyskehitystä ja osaamisen kasvua.

Myös työntekijöiden hyvinvoinnin ja aseman vahvistaminen nähdään Vasemmistoliitossa avainasemassa. Hyvinvoivat työntekijät ovat myös työnantajan etu, ja luottamuksen palauttaminen työmarkkinoille on välttämätöntä. Irtisanomissuojan heikentämisen on pelätty johtavan jopa työyhteisöjen passivoitumiseen. Jos työntekijä pelkää työpaikkansa menetystä liian herkästi, hän saattaa välttää riskinottoa, kyseenalaistamista ja uusien ideoiden esittämistä – toimia, jotka usein johtavat innovaatioihin ja tuottavuuden kasvuun.

Lakiesityksen on myös arvioitu lisäävän työelämän eriarvoisuutta. Esimerkiksi naisvaltaisilla aloilla irtisanomissuojan heikentämistä vastaan on herännyt erityistä huolta, sillä näillä aloilla työehtosopimuksissa ei välttämättä ole vastaavia suojakirjauksia kuin miesvaltaisilla aloilla. Palkansaajajärjestöt ovat painottaneet, että irtisanomissuojan pitäisi olla yhtä vahva kaikilla aloilla.

Vasemmistoliiton Minja Koskela vaatii hallitusta perumaan haitallisiksi näkemänsä leikkaukset ja luomaan Suomeen tulevaisuususkoa. Parempi työllisyys ei synny työntekijöiden toimeentulon ja turvan heikentämisellä, vaan panostamalla inhimilliseen pääomaan: koulutukseen, osaamiseen ja hyvinvointiin.

Oikeistohallituksen työelämäheikennykset – Koskelan kritiikki pähkinänkuoressa

Minja Koskela on kritisoinut hallituksen työelämää koskevia uudistuksia laajasti. Hänen näkemyksensä mukaan työlainsäädännön ja sosiaaliturvan heikennykset muodostavat kokonaisuuden, joka:

• Heikentää työntekijöiden asemaa: Irtisanomissuojan madaltaminen ja muut heikennykset luovat epävarmuutta.
• Ei lisää työllisyyttä: Vaikutukset on arvioitu korkeintaan vähäisiksi tai olemattomiksi, tai niitä ei voida luotettavasti arvioida.
• Lisää vastakkainasettelua: Hallitus toimii yksipuolisesti työnantajajärjestöjen toiveiden mukaisesti, rakentaen epäluottamusta.
• Leikkaa koulutuksesta: Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja ammatillisen koulutuksen leikkaukset heikentävät osaamistasoa.
• Kyykyttää heikompia: Sosiaaliturvaleikkaukset, kuten työttömyysturvan suojaosan poisto, ajavat ihmisiä toimeentulotuen varaan.

Työmarkkinoiden tulevaisuus vaakalaudalla

Keskustelu irtisanomissuojan heikentämisestä on jälleen tuonut esiin syvän kuilun hallituksen ja opposition sekä palkansaajajärjestöjen välillä suomalaisen työelämän tulevaisuudesta. Siinä missä hallitus näkee uudistuksissa välttämättömiä keinoja työllistämisen esteiden purkamiseksi ja talouden kilpailukyvyn parantamiseksi, oppositio ja ammattiyhdistysliike pelkäävät työntekijöiden oikeuksien rapautuvan kestämättömällä tavalla ilman merkittäviä työllisyyshyötyjä. Lakiesityksen käsittely eduskunnassa tuleekin olemaan yksi hallituskauden kiistellyimmistä ja symbolisimmista poliittisista vääntöpaikoista.

Minja Koskela jatkaa hallituksen politiikan kovaa kritiikkiä ja vetoaa päättäjiin: oikeudenmukainen ja tuottava työelämä rakennetaan luottamuksella ja panostamalla ihmisiin, ei leikkaamalla heidän turvaverkkojaan.