Suomen poliittinen kenttä on joutunut jälleen kerran kiivaan sanasodan keskelle, kun Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra otti rajusti kantaa Keskustan esittämään kritiikkiin pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusta kohtaan. Keskustan kansanedustaja Petri Honkonen oli esittänyt vaatimuksia jopa pääministerin erosta, mihin Kopra vastasi terävällä tiedotteella, leimaten Keskustan ulostulon ”epätoivoiseksi yritykseksi pestä pois Marinin ja Saarikon hallituksen talousvastuutonta perintöä”. Tämä kärjistynyt tilanne alleviivaa syvää kuilua, joka hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä vallitsee erityisesti talouspolitiikan vastuukysymyksissä.
Kopran mukaan Keskustan yritys vierittää vastuu Suomen velkaantumisesta ja EU:n tarkkailuluokalle joutumisesta nykyisen Orpon hallituksen niskaan on perusteetonta. Hän muistuttaa, että juuri punamultavuosien – viitaten Marinin (sd.) ja Saarikon (kesk.) hallituskokoonpanoon – ennennäkemätön tuhlaus ja tekemättömät rakenneuudistukset ajoivat Suomen tähän vaikeaan tilanteeseen. Kokoomuksen puheenjohtajan mukaan Keskusta on menettänyt perinteisen valtionhoitajapuolueen roolinsa asettumalla ”umpivasemmistolaisen rahanjakopolitiikan” puolustajaksi, mikä johti julkisen talouden heikkenemiseen.
Rahanjakopolitiikan perintö: Keskustan syyllisyys paljastuu
Jukka Kopra ei säästele sanojaan arvioidessaan Keskustan roolia edellisellä hallituskaudella. Hän pitää kansanedustaja Honkosen puheita populistisina ja suhteettomina, kun otetaan huomioon puolueen oma historia. Keskusta toimi tuolloin valtiovarainministeripuolueena, päävastuussa valtion budjetista ja taloudenpidosta. Kopra nostaa esiin, että Keskusta ”roikkui vasemmistohallituksessa” nostamassa pysyviä menoja miljarditolkulla, jättäen jälkeensä mittavan taloudellisen taakan.
”Kun Keskusta roikkui vasemmistohallituksessa vielä jokin aika sitten ja oli nostamassa pysyviä menoja miljarditolkulla, on vaikea ottaa vakavasti yritystä saarnata taloudenpidosta tänään,” Kopra jyrähtää. Kopran mukaan Keskustan edustaja Honkonen tuntee kyllä syyllisen, mutta ”katsoo vain vasemmalle ja peiliin”. Kokoomus toimi oppositiona varoittaen lukuisia kertoja tuolloin harjoitetusta vaarallisesta velanotosta. Kokoomus teki aiheesta jopa välikysymyksen ja oli valmis kaatamaan ”tuhlarihallituksen” pysäyttääkseen velkakierteen, mutta varoitukset sivuutettiin.
Kopran mukaan vihervasemmiston apukuskina toiminut Keskusta ajoi Suomen kohti EU:n liiallisen alijäämän menettelyä (EDP) ”laput silmillä”. Tämä menettely, joka tunnetaan myös EU:n tarkkailuluokkana, käynnistetään, kun jäsenvaltion julkisen talouden alijäämä ylittää 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Edellinen hallitus nosti velkatason niin korkealle, että vaikka nykyhallitus on aloittanut mittavan sopeutuksen, se ei ole estänyt Suomea joutumasta tähän menettelyyn.
Orpon hallituksen säästökuuri: Kriisitilasta käynnistetty sopeutus
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra alleviivaa voimakkaasti, että kokoomusjohtoinen hallitus on joutunut aloittamaan työnsä kriisitilan keskeltä, jota edellinen hallitus oli luonut. Kopra muistuttaa, että edellinen hallitus ”kasvatti pysyviä menoja kuin maailmassa ei olisi huolta huomisesta” ja jätti näin ”Suomen kylki auki tulevien kriisien armoille”. Orpon hallitus on Kopran mukaan sen sijaan sitoutunut vaikeisiin päätöksiin, joiden tavoitteena on luoda suomalaisille turvallinen huominen.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu 10 miljardin euron sopeutukseen julkiseen talouteen. Tämä sopeutus koostuu sekä menoleikkauksista että veronkiristyksistä ja -kevennyksistä. Kopra korostaa, että hallitus on onnistunut estämään Suomen ajautumista hallitsemattomaan velkakierteeseen aloittamalla sopeutustyön, joka ”olisi pitänyt aloittaa jo vuosia sitten”. Sopeutustoimet ovat olleet välttämättömiä Suomen luottokelpoisuuden ja kansainvälisen uskottavuuden turvaamiseksi.
Kopran mukaan tässä näkyy ero oikeiston ja vasemmiston välillä. Oikeisto (kokoomus) tekee tarvittavat, vaikeat päätökset talouden tasapainottamiseksi pitkällä tähtäimellä, kun taas vasemmisto ja sen silloinen apuri Keskusta ajautuivat lyhytnäköiseen rahanjakopolitiikkaan, joka uhkaa tulevia sukupolvia.
EU:n tarkkailuluokka ja Suomen taloushaasteet
Liiallisen alijäämän menettelyyn (EDP) joutuminen ei ole vain poliittinen kysymys, vaan se on vakava signaali Suomen julkisen talouden kestävyysvajeesta. Menettely edellyttää jäsenvaltiolta suunnitelmaa alijäämän saamiseksi takaisin alle 3 prosentin rajan uskottavassa aikataulussa. Suomen velkasuhde BKT:hen nähden on noussut hälyttävästi, ja talouden rakenteelliset uudistukset ovat jääneet tekemättä usean hallituskauden aikana.
Talouspolitiikan asiantuntijat ovat pitkään varoittaneet, että Suomen väestön ikääntyminen ja matala työllisyysaste yhdistettynä korkeisiin julkisiin menoihin luovat kestämättömän tilanteen. Orpon hallitus pyrkii korjaamaan tilannetta työllisyysasteen nostamisella, sosiaaliturvan leikkauksilla ja rakenteellisilla uudistuksilla. Kopra korostaa, että nämä toimet ovat suoraa seurausta edellisen hallituksen jättämästä perinnöstä.
Keskustan kritiikkiä Kopra pitääkin oman vastuun pakenemisena. Valtiontalouden tilanne heikkeni merkittävästi Keskustan ollessa valtiovarainministeripuolueena vuosina 2019–2023, jolloin koronakriisin vaikutukset yhdistyivät jo aiemmin tehtyihin pysyvien menojen lisäyksiin. Nämä poliittiset valinnat, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointialueiden rahoitusratkaisut, ovat Kopran mukaan nostaneet valtion menoja pysyvästi ilman riittäviä tuloja.
Talouspolitiikan keskeiset ristiriidat
Poliittinen keskustelu paljastaa syvät erimielisyydet siitä, miten julkista taloutta tulisi tasapainottaa ja kenen tulisi kantaa vastuu menneistä päätöksistä. Tässä kolme keskeistä ristiriitaa Kopran ja Keskustan näkemyksissä:
- Vastuun asettelu: Kokoomus syyttää Keskustaa ja vasemmistoa velkaantumisesta; Keskusta syyttää Orpon hallitusta nykytilanteesta ja leikkauspolitiikasta.
- Sopeutuksen laajuus: Kokoomus pitää 10 miljardin euron sopeutusta välttämättömänä; Keskusta kritisoi sopeutuksen kovuutta ja lyhytnäköisyyttä.
- Menneisyyden päätökset: Kokoomus korostaa edellisen hallituksen pysyviä menojen lisäyksiä; Keskusta pyrkii unohtamaan roolinsa näissä päätöksissä.
Talouspoliittinen kiista on siis paitsi nykyisistä budjettiratkaisuista, myös syvästi historiallinen. Kysymys on siitä, kuka kantaa suurimman vastuun Suomen talousvaikeuksista ja kenen linjalla tilanne lopulta korjataan. Keskustan ja Kokoomuksen välinen kärhämä jatkuu varmasti kiivaana eduskunnassa.
