Kansanedustaja Henrik Wickström (RKP) nosti tänään esiin Länsi-Uudenmaan keskeisen aseman Suomen puolustuksessa ja vaati samalla tuntuvia infrastruktuuri- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen parannuksia alueelle. Wickströmin lausunnot tulivat julki hänen vierailtuaan Raaseporin Dragsvikissa sijaitsevassa Uudenmaan prikaatissa, missä hän keskusteli prikaatin komentajan Mikko Laakkosen sekä Raaseporin kaupunginjohtajan Petra Themanin kanssa. Keskustelujen ytimessä oli prikaatin toiminnan kehitys ja alueen tarve varautua kasvavaan sotilaalliseen läsnäoloon.

Länsi-Uusimaa kansallisen valmiuden ytimessä

Dragsvikin varuskunta on jo perinteisesti ollut Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto ja merivoimien keskeinen toimija rannikkopuolustuksessa. Uudenmaan prikaati on tunnettu kovasta, mutta reilusta rannikkojoukkokoulutuksestaan ja sen juuret ulottuvat aina Kustaa II Aadolfin aikoihin saakka. Nykytilanne kuitenkin korostaa alueen merkitystä aivan uudella tavalla. Suomen Nato-jäsenyyden myötä puolustusyhteistyö on tiivistynyt huomattavasti, ja Dragsvikissä on jo nähty esimerkiksi yhdysvaltalaisen merijalkaväen sotilaita osallistumassa kansainvälisiin harjoituksiin Itämeren alueella.

Wickström painotti, että Länsi-Uusimaa on nyt entistä keskeisemmässä roolissa koko Suomen valmiudessa. Tämä rooli korostuu erityisesti, kun prikaati toimii yhtenä merkittävänä tukikohtana Suomen ja Yhdysvaltain välisessä puolustusyhteistyössä, joka on tiivistynyt DCA-sopimuksen (Defense Cooperation Agreement) myötä. Yhdysvaltojen läsnäolon ja harjoitustoiminnan on odotettu vahvistuvan eri puolilla Suomea, ja Uudenmaan prikaati on yksi näistä kohteista.

Alueella toimivat myös Suomen puolustusteollisuuden merkittävät toimijat, kuten Sisu ja räjähdevalmistaja Forcit. Forcit, jonka historia ulottuu aina vuoteen 1893, on maailmanlaajuinen toimija räjähdeteknologiassa ja nimenomaan puolustusteknologioissa, kuten herkästi reagoimattomissa ampumatarvikkeissa (Insensitive Munitions). Yhtiön investoinnit ja tuotantosopimukset Puolustusvoimien kanssa osoittavat, että alueen panos kansalliseen huoltovarmuuteen ja puolustuskykyyn on massiivinen.

Tiehankkeet ja liikenneturvallisuus tarvitsevat vauhtia

Keskeinen osa alueen valmiuden ja toimivuuden varmistamista liittyy liikenneinfrastruktuuriin. Kansanedustaja Wickströmin mukaan puolustustoiminnan ja puolustusteollisuuden tarpeet korostavat entisestään elintärkeiden väylien parantamista.

– Länsi-Uusimaa on koko maan puolustuksen ja valmiuden kannalta erittäin tärkeä alue. Sen pitäisi näkyä myös infrastruktuuri-investoinneissa, esimerkiksi valtatie 25:n ja kantatie 51:n parantamisena, Wickström totesi.

Hän oli kuitenkin tyytyväinen hallituksen viimeaikaisiin panostuspäätöksiin, kuten lähes 20 miljoonan euron sijoitukseen Mjölbolstan alueen kehittämiseen valtatie 25:n varrella. Lisäksi valaistuksen parantaminen Karjaan ja Tammisaaren välillä sekä useiden vaarallisten risteysten uudistaminen kantatie 51:llä ovat myönteisiä askeleita.

Kantatie 51, joka on Länsi-Uudenmaan pääväylä pääkaupunkiseudun ja läntisen Uudenmaan välillä, on erityishuomion kohteena. Tien parannushanke välillä Sunnanvik–Munkinmäki etenee parhaillaan yleissuunnitelmavaiheeseen nelikaistaisena ratkaisuna. Tämän hankkeen tavoitteena on parantaa liikkumisen turvallisuutta ja sujuvuutta Siuntion, Kirkkonummen ja Inkoon alueilla. Vaikka yleissuunnitelma valmistunee vuonna 2026, tien rakentamisen arvioidaan alkavan aikaisintaan vuosina 2028–2032. Tämä aikataulu on kuitenkin saatava nopeutettua vastaamaan alueen kasvaneita turvallisuus- ja logistiikkatarpeita. Turvalliset ja sujuvat tieyhteydet ovat keskeisessä asemassa sekä siviililiikenteen, että sotilaallisen liikkuvuuden kannalta.

Päivystyspalvelut koetuksella: Dragsvik vaatii enemmän

Militääri- ja turvallisuusnäkökulmien lisäksi Wickström nosti esiin kriittisen puutteen alueen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kasvava sotilaallinen toiminta, harjoitukset ja kansainvälinen läsnäolo tarkoittavat, että myös siviilipalveluiden on pystyttävä vastaamaan paremmin alueen kokonaisvaltaisiin tarpeisiin.

Erityisen huolestunut Wickström on Raaseporin sairaalan päivystysajoista. Raaseporin ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys muuttui syyskuun 2024 alussa laajan aukiolon akuuttivastaanotoksi, joka tarjoaa kiireellistä hoitoa joka päivä kello 8–20. Lähin erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen yhteispäivystyspiste on tämän jälkeen ollut Lohjan sairaalassa.

Kansanedustaja huomauttaa, että tämä muutos ja Raaseporin palveluiden suppeat aukioloajat – eritoten kun laboratorio ja röntgen sulkeutuvat jo kello 15.30 – vaikeuttavat merkittävästi sekä Puolustusvoimien että Poliisin työtä. Jos Dragsvikin varusmiehet tai ammattisotilaat tarvitsevat ilta-aikaan kiireellistä hoitoa tai diagnostisia palveluita, joudutaan heidät kuljettamaan Lohjalle. Samoin Poliisin yksiköt joutuvat käyttämään jo valmiiksi niukkoja resurssejaan pitempiin kuljetuksiin.

Tämä vaikeuttaa sekä puolustusvoimien että poliisin työtä. Toivon, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue pyytää puolustusvoimilta ja poliisilta lausuntoja päivystystoiminnasta Raaseporissa.

Wickström kehotti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta (LUUV), joka vastaa alueen sote-palveluista, tarkastelemaan Raaseporin sairaalan päivystysaikoja mahdollisimman pian ja pyytämään asiasta lausunnot puolustusvoimilta ja poliisilta. Akuuttivastaanoton muutos on jo aiemmin herättänyt huolta alueen asukkaissa, mutta puolustustarpeiden näkökulma tuo keskusteluun uuden, painavan ulottuvuuden.

Tärkeitä kehityskohteita Länsi-Uudellamaalla turvallisuuden takaamiseksi

Länsi-Uudenmaan strateginen merkitys ja turvallisuustilanteen muutos edellyttävät nopeita ja koordinoituja toimia useilla sektoreilla. Keskeiset panostusalueet ovat:

• Infrastruktuuri: Keskeisten valtatie 25:n ja kantatie 51:n perusparannusten ja liikenneturvallisuushankkeiden nopeuttaminen logistiikan ja turvallisuuden takaamiseksi.
• Sotilaallinen yhteistyö: Uudenmaan prikaatin roolin ja kapasiteetin vahvistaminen kansallisessa ja kansainvälisessä (erityisesti Yhdysvaltain kanssa solmitun DCA-sopimuksen mukaisessa) puolustusyhteistyössä.
• Puolustusteollisuus: Sisu- ja Forcit-kaltaisten toimijoiden toimintaedellytysten tukeminen huoltovarmuuden ja kansallisen puolustuskyvyn varmistamiseksi.
• Sosiaali- ja terveyspalvelut: Raaseporin sairaalan akuuttivastaanoton ja diagnostisten palveluiden aukioloaikojen riittävyyden arviointi Puolustusvoimien ja Poliisin tarpeet huomioiden.

Wickström korostaa, että Länsi-Uudenmaan asema edellyttää kokonaisvaltaista otetta: puolustus, tiet ja terveys on nähtävä yhtenä kokonaisuutena, jonka toimivuus on kriittistä paitsi alueen asukkaille, myös koko Suomen turvallisuudelle.