Tuore mielipidetiedustelu on paljastanut suomalaisten yksimielisen tuen niin kutsutulle miljonääriverolle. Peräti 75 prosenttia vastaajista suhtautuu veron käyttöönottoon joko ehdottoman tai todennäköisen myönteisesti. Kyseessä on huomattava luku, joka antaa vahvan signaalin kansalaisten arvovalinnoista valtiontalouden tasapainottamisen ja julkisten palveluiden turvaamisen keskellä.

Verianin vasemmistoliiton toimeksiannosta tekemässä kyselyssä, joka toteutettiin puoluebarometrin yhteydessä, vastaajilta kysyttiin suoraan, pitäisikö miljonäärivero ottaa uudelleen käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen turvaamiseksi. Vastaajista puolet eli 50 prosenttia oli sitä mieltä, että vero ehdottomasti pitäisi ottaa käyttöön, kun taas 25 prosenttia vastasi veron todennäköisesti pitäisi ottaa käyttöön. Vastaajia oli yhteensä 1263, mikä tekee kyselyn tuloksesta varsin edustavan ja merkityksellisen koko kansan mielialaa kuvaavan.

Palveluiden turvaaminen vai leikkaukset?

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Minja Koskela on tulkinnut tuloksen osoittavan, että suomalaiset mieluummin verottaisivat suuria varallisuuksia kuin katsoisivat elintärkeiden julkisten palveluiden kriisiytyvän entisestään. Tämä heijastelee syvää huolta hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja osoittaa, että suomalaiset kaipaavat oikeudenmukaisempia ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseen. Vasemmistoliitto onkin esittänyt miljonääriveroa yhtenä keskeisenä osaratkaisuna omassa vaihtoehtobudjetissaan, jolla pyritään paikkaamaan valtion kassaa tavalla, joka ei kurita pieni- ja keskituloisia.

Koskelan mukaan kaikkein varakkaimpien pitäisi osallistua nykyistä enemmän yhteisiin talkoisiin, jotta terveyskeskukset saadaan pidettyä auki ja hoitojonot pysyvät hallinnassa. Tämä näkemys tuntuu saavan laajaa kaikupohjaa kansalaisten keskuudessa. Miljonäärivero onkin ollut vasemmistoliiton politiikassa esillä jo useamman vuoden, ja se on nähty keinona tasata varallisuuseroja Suomessa, jotka ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosikymmeninä.

Miljonääriveron maltillinen malli ja historiallinen vertailu

Vasemmistoliiton ehdottama malli miljonääriverosta kohdistuisi yli miljoonan euron nettovarallisuuteen, eikä siihen laskettaisi mukaan henkilön omaa käytössä olevaa asuntoa. Puolue on korostanut esityksen maltillisuutta, viitaten siihen, että kyseessä olisi huomattavasti loivempi verotuskanta kuin vuonna 2006 lakkautettu varallisuusvero. Vasemmistoliiton ehdotuksessa puhutaan tyypillisesti yhden prosentin verokannasta, joka Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan voisi tuottaa jopa yli 500 miljoonaa euroa vuodessa valtion kassaan.

Suomessa varallisuusvero oli käytössä aina vuoteen 2006 asti, jolloin se lakkautettiin osana laajempaa verouudistusta ja työmarkkinaratkaisua. Varallisuusvero otettiin ensimmäisen kerran käyttöön jo itsenäisyyden alkuvuosina 1919 ja se oli pitkään osa suomalaista verojärjestelmää. Veron lakkauttamista perusteltiin usein sen heikolla tuottavuudella ja veron kohdistumisella myös tuottamattomaan tai huonosti tuottavaan omaisuuteen. Varallisuusveron lakkauttamisen aikoihin sen vuosittainen tuotto oli kuitenkin vain noin 70–100 miljoonaa euroa, mikä oli huomattavasti vähemmän kuin mitä nykyisen miljonääriveron mallin arvioidaan tuottavan. Varallisuusveron poisto hyödytti merkittävästi rikkaimpia kansalaisia, mikä puolestaan kiihdytti tuloerojen kasvua Suomessa.

Laaja kannatus yllättää jopa hallituspuolueiden äänestäjien keskuudessa

Ehkä kyselyn yllättävin tulos liittyy siihen, että miljonääriverolla on huomattavan laajaa kannatusta myös hallituspuolueiden äänestäjien keskuudessa. Tämä on merkittävä tieto nykyisessä poliittisessa tilanteessa, jossa hallitus on sitoutunut mittaviin leikkauksiin julkisissa palveluissa.

Esimerkiksi kokoomuksen äänestäjistä peräti 55 prosenttia ja perussuomalaisten äänestäjistä 57 prosenttia pitää miljonääriveroa joko ehdottomasti tai todennäköisesti tarpeellisena. Tämä osoittaa, että ajatus kaikkein varakkaimpien osallistumisesta yhteiseen taloustalkoisiin on levinnyt yli perinteisten puoluerajojen ja saa tukea myös sellaisilta äänestäjäryhmiltä, joiden puolueet ovat perinteisesti vastustaneet varallisuusverotusta. Vasemmistoliiton äänestäjistä tuki esitykselle on odotetusti vankin: 91 prosenttia puolueen kannattajista on veron käyttöönoton puolella.

Veropoliittinen arvovalinta

Puheenjohtaja Koskela on todennut asian olevan pohjimmiltaan arvovalinta. Kysymys kuuluu, halutaanko Suomessa leikata elintärkeistä palveluista, kuten terveydenhuollosta ja koulutuksesta, vai kerätäänkö tarvittavat tulot sieltä, missä maksukykyä on eniten. Kansalaisten vastaus kyselyssä on selvä: suomalaiset ovat jälkimmäisen vaihtoehdon puolella.

Tämänkaltainen vahva kansalaiskannatus luo painetta myös muille eduskuntapuolueille pohtia uudelleen veropoliittisia linjauksiaan ja suhtautumistaan varallisuusverotukseen. Erityisesti hallituspuolueiden äänestäjien laaja tuki osoittaa, että miljonääriveron ajatus ei ole vain vasemmistolainen marginaali-idea, vaan se on tällä hetkellä vahvasti sidoksissa kansalaisten kokemaan oikeudenmukaisuuden tarpeeseen ja huoleen julkisten palveluiden kohtalosta. Koskelan mukaan hänen esityksensä on jopa niin maltillinen, että hän ihmettelee, miksi muut puolueet eivät ole tarttuneet siihen ratkaisuehdotuksena.

Miljonääriveron keskeiset piirteet Vasemmistoliiton mallissa

• Kohdistuminen: Yli miljoonan euron nettovarallisuuteen
• Vapautukset: Omaa käytössä olevaa asuntoa ei lasketa mukaan
• Verokanta-arvio: Maltillinen, usein mainittu yksi prosentti
• Tavoiteltu tuotto-arvio: Jopa yli 500 miljoonaa euroa vuodessa
• Päätarkoitus: Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen turvaaminen ja varallisuuserojen tasaaminen

Tulevaisuuden näkymät

Kyselytutkimuksen tulokset antavat miljonääriveron ajatukselle uutta pontta julkisessa keskustelussa ja tuovat varallisuusverotuksen teeman takaisin pöydälle Suomessa. Vaikka hallitusohjelmassa ei ole linjauksia varallisuusveron käyttöönotosta, kansalaisten selkeä viesti asettaa poliittiset päättäjät uuteen asemaan. Suomalaiset ovat valmiita maksamaan yhteisistä palveluista, mutta vain sillä ehdolla, että myös kaikkein varakkaimmat osallistuvat vastuunkantoon.