Kansallinen turvallisuus on jokaisen valtion peruskivi, mutta sen rakentaminen ei saa tapahtua kansalaisoikeuksien kustannuksella. Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on ottanut tiukan kannan meneillään oleviin tiedustelulakien muutoksiin, jotka koskevat erityisesti niin sanottua palomuurisääntelyä. Kontulan mukaan hallituksen esityksessä esitetyt muutokset, joita on nimitetty sääntelyn ”selkeyttämiseksi” ja ”täsmentämiseksi”, ovat todellisuudessa merkittäviä heikennyksiä lain perusratkaisuihin. Torstaina 11. joulukuuta 2025 Kontula jätti vastalauseen hallintovaliokunnan mietintöön yhdessä vihreiden Tiina Elon kanssa, korostaen muutosten kauaskantoisia seurauksia.
Palomuurisääntely on keskeinen osa Suomen tiedustelulainsäädäntöä, ja sen tarkoitus on pitää tiukka raja kansallisen turvallisuuden suojaamiseen tähtäävän tiedustelutoiminnan ja tavanomaisen rikostorjunnan välillä. Kyseessä on ollut yksi kiistellyimmistä ja perusteellisimmin käsitellyistä kysymyksistä tiedustelulakien säätämisprosessissa. Kontula painottaa, että nykyinen sääntely ei ole syntynyt vahingossa, vaan se on ollut perusteellisen harkinnan ja välttämättömyysarvioinnin tulos, ja sen muuttaminen horjuttaa koko sääntelylogiikan perustaa.
Palomuurin murenemisen vaara
Palomuurin ydin on se, että tiedusteluvaltuuksilla saatua tietoa ei pääsääntöisesti saa käyttää muuhun kuin nimenomaan kansallisen turvallisuuden suojaamiseen. Tiedustelutoiminta eroaa olennaisesti poliisin rikosperustaisesta tiedonhankinnasta, sillä tiedustelumenetelmillä voidaan kerätä tietoa väljemmin edellytyksin kuin poliisin salaisessa tiedonhankinnassa, jossa toimet tulee kohdistaa tarkasti tiettyyn henkilöön ja spesifiin rikosepäilyyn. Tämän eron vuoksi tiedusteluviranomaiset (Suojelupoliisi ja sotilastiedustelu) ovat saaneet luovuttaa tietoja poliisille vain tiukasti rajatuin edellytyksin. Voimassa oleva laki on vaatinut, että tiedustelun yhteydessä paljastuneen rikoksen tai rikosepäilyn on oltava riittävän vakava – enimmäisrangaistuksena vähintään kuusi tai tietyissä tapauksissa kolme vuotta vankeutta.
Nyt vireillä oleva esitys mahdollistaisi tiedon luovuttamisen Supolta tai sotilastiedustelulta poliisille myös yleisemmin ”kansallisen turvallisuuden suojaamisen” perusteella. Lisäksi luovutus sallittaisiin aiempaa vähäisempien rikosten perusteella, joista voi olla rangaistuksena pelkkä sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Vaikka hallitus luopui kaikkein epämääräisimmästä ehdotuksesta luovuttaa tietoa yleisesti poliisin toiminnan suuntaamiseksi eduskuntakäsittelyssä, Kontulan mukaan jäljelle jääneet muutokset ovat silti huolestuttavia.
Perustuslakivaliokunta on aiemmin painottanut, että laki ei saa kiertää poliisin omien salaisten tiedonhankintakeinojen edellytyksiä hyödyntämällä Supon tai sotilastiedustelun hankkimaa tietoa väljemmin perustein. Juuri tämä on riski palomuurisääntelyn heikentämisessä. Kontula nostaa esiin kysymyksen siitä, mihin konkreettisiin ongelmiin nykyinen sääntely on johtanut, sillä hänen mukaansa riittäviä esimerkkejä ei ole esitetty näin suurten muutosten perusteiksi. Vaarana on, että rajat hämärtyvät ja kansalliseen turvallisuuteen tarkoitetut tiedustelumenetelmät päätyvät laajemmin rikostorjunnan käyttöön, mikä muuttaisi perusteellisesti tiedustelutoimivaltuuksien ja rikostorjuntatoimivaltuuksien välistä suhdetta.
Kritiikkiä ja samanaikaiset hankkeet
Hallituksen esitys on saanut osakseen kritiikkiä myös oikeusvalvontaviranomaisilta. Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies kritisoi valiokuntakäsittelyssä esityksen perusteluja varsin voimakkaasti. Huomautukset kohdistuivat erityisesti siihen, miten esityksen suhdetta perus- ja ihmisoikeuksiin oli käsitelty suppeasti ja ylimalkaisesti, ja perustuslaissa turvattu luottamuksellisen viestin suoja oli sivuutettu täysin. Vaikka oikeusasiamies lopulta hyväksyikin muutokset, hänen kritiikkinsä alleviivaa esityksen puutteellisuutta perustuslaillisesta näkökulmasta.
Kontula muistuttaa, että palomuurisääntelyä koskeva esitys on vain yksi osa laajempaa muutoshankkeiden kokonaisuutta, joka vaikuttaa sekä poliisin että tiedusteluviranomaisten toimivaltuuksiin. Meneillään on useita samanaikaisia aloitteita, jotka yhdessä saattavat muuttaa merkittävästi kansalaisten perusoikeuksien ja yksityisyyden suojaa Suomessa.
Tämä samanaikaisten muutosten aalto vaatii erityistä valppautta, sillä yksittäiset, näennäisesti pienet askeleet voivat yhdessä johtaa merkittäviin perusoikeuksien rajoituksiin. Kontulan mukaan kansalaisilla ja medialla on syytä olla hereillä ja tietoisia näistä hankkeista, jotta demokraattinen keskustelu ja valvonta voidaan varmistaa.
Kytketyt muutoshankkeet
Palomuurisääntelyn lisäksi Kontula nostaa esiin muita käynnissä olevia tai lähiaikoina käynnistyviä hankkeita, jotka liittyvät viranomaisten toimivaltuuksien laajentamiseen:
- Passi- ja henkilökorttirekisterien biometristen tietojen käyttö rikostorjuntaan: Näiden tietojen käyttöä ollaan mahdollistamassa alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poiketen.
- Poliisin ja muiden viranomaisten tiedonvaihdon helpottaminen: Esitys tähtää viranomaisten välisen tiedonkulun tehostamiseen.
- Esitysluonnos perustuslain 10 §:n rajoitusperusteiden laajentamisesta: Tällä perustuslain muutoksella pyritään avaamaan tietä tiedustelumenetelmien laajentamiselle ja uudenlaiselle niin sanotulle rikostiedustelulle.
Kontulan ja Elon vastalause korostaa, että kun puhutaan perusoikeuksiin puuttuvien toimivaltuuksien laajentamisesta, on konkreettisten perusteiden ja perustuslaillisen arvioinnin oltava ehdottoman kattavia. Vaatimus sääntelyn ”selkeyttämisestä” ei riitä perusteeksi purkaa vuosien harkinnan tuloksena syntynyttä suojamuuria. Kyse on pohjimmiltaan siitä, kuinka tasapainossa kansallinen turvallisuus ja yksilön oikeusturva halutaan tulevaisuudessa pitää.
