Orpon hallitus on jälleen kärsinyt merkittävän poliittisen epäonnistumisen, kun se ei ole onnistunut viemään läpi kauan odotettua kuntien valtionosuusuudistusta hallituksen sisäisten ristiriitojen vuoksi. Tämä viivästys on kansanedustaja Lauri Lylyn (sd.) mukaan erittäin huolestuttava, sillä uudistuksen lykkäytyminen saattaa siirtää ratkaisun eteenpäin jopa seuraavalle hallituskaudelle, mahdollisesti vuoden 2029 alkuun tai sen ylikin. Lyly korostaa, että kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on kiireellinen asia, joka vaikuttaa suoraan kuntalaisten peruspalveluiden saatavuuteen ja laatuun kaikkialla maassa. Hallituksen epäonnistuminen on valitettavaa, ja se jättää kunnat ja niiden asukkaat pitkäksi aikaa epävarmuuteen tulevasta rahoituksesta.

Lyly vaatiikin nopeaa liikkeellelähtöä ja parlamentaarisen työn käynnistämistä yli hallitus- ja oppositiolinjojen, jotta uudistus saadaan vietyä eteenpäin ripeästi ja vastuullisesti. Pohjatyötä uudistuksen eteen on hänen mukaansa tehty jo paljon, ja tätä materiaalia voidaan hyödyntää heti työn nopeuttamiseksi. Kuntien taloudellinen tilanne on jo valmiiksi haastava, ja epätäydellinen valtionosuusjärjestelmä vain pahentaa ongelmia, sillä se ei pysty kunnolla tasaamaan kuntien välisiä eroja tai vastaamaan muuttuviin palvelutarpeisiin. Tämä tilanne ei ole kestävällä pohjalla, ja pitkä epävarmuus rapauttaa kuntien kykyä suunnitella toimintaansa tulevaisuuteen.

Sote-uudistus paljasti järjestelmän puutteet ja voittaja–häviäjä-ongelman

Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen vaikeus piilee siinä, että kokonaisuus on niin monimutkainen ja edellyttää valtionosuuspotin uudelleenjakoa kuntien kesken. Tämä väistämättä luo uudistuksessa sekä voittajakuntia että häviäjäkuntia, mikä aiheuttaa kovaa poliittista painetta ja sisäisiä ristiriitoja hallituspuolueiden välillä. Orpon hallituksessa on lukuisia edustajia, joiden kotikunnat tai vaalipiirit ovat huolissaan mahdollisista leikkauksista, ja tämä on Lylyn mukaan yksi pääsyy uudistuksen kaatumiseen.

Vuonna 2023 toteutettu sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) -uudistus toi mukanaan valtionosuusjärjestelmään lisää mutkia matkaan, kun sote-erät siirrettiin pois kuntien vastuulta, mutta niiden laskentaperusteet ja vaikutukset kunnille jäivät epäselviksi. Lyly huomautti, että sote-uudistus paljasti nykyisen valtionosuusjärjestelmän rakenteelliset puutteet, sillä se ei enää vastaa kuntien todelliseen tehtäväkenttään tai haasteisiin. Järjestelmän perusteet kaipaavat perusteellista remonttia , jotta se palvelisi paremmin tarkoitustaan, eli kuntien välisten taloudellisten erojen tasoittamista ja kaikkien kansalaisten yhdenvertaisten peruspalveluiden turvaamista.

Nykyinen järjestelmä ei huomioi todellisia haasteita

Kansanedustaja Lyly nosti esiin kriittisiä epäkohtia nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä, joka on hänen mukaansa vanhentunut ja tehoton. Järjestelmä ei kykene tasoittamaan kuntien välisiä taloudellisia ja palvelutarpeeseen liittyviä eroja riittävällä tavalla. Se ei myöskään huomioi asianmukaisesti palvelutarpeiden dynaamisia muutoksia, kuten alueellista väestönkasvua tai väestön vähenemistä, jotka vaikuttavat suoraan kuntien kustannuksiin ja palveluiden järjestämisen vaativuuteen.

Lisäksi Lyly kritisoi sitä, että nykyinen malli ei kannusta kuntia riittävästi hyvinvoinnin edistämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön, mikä olisi pitkällä aikavälillä kustannustehokkain tapa hillitä palvelutarvetta ja säästää menoissa. Tilanne on Lylyn mukaan äärimmäinen joissakin kunnissa, jotka joutuvat jopa maksamaan valtiolle siitä, että saavat järjestää lakisääteiset peruspalvelut. Tämä on täysin kestämätön tilanne, joka vääristää kuntien taloutta ja heikentää paikallista itsehallintoa.

Tie eteenpäin: parlamentaarinen yhteistyö välttämätöntä

Lylyn mukaan hallituksen epäonnistuminen valtionosuusuudistuksen kanssa ei saa johtaa siihen, että kunnat ja niiden asukkaat joutuvat maksamaan viivästyksen laskun. Hän vaatii vahvaa poliittista johtajuutta ja yhteistyökykyä, jotta uudistus voidaan viedä eteenpäin riippumatta hallitus-oppositioasetelmasta. Kuntatalous on Suomen talouden ja sosiaalisen hyvinvoinnin perusta, ja sen vakaus on kaikkien etu. Lyly korostaa, että kuntien ei pidä joutua elämään vuosikausia epävarmuudessa siitä, millä perusteilla ja kuinka paljon ne saavat valtionosuuksia.

Uudistuksen pitää hänen mukaansa keskittyä oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kehitykseen. Se edellyttää avointa keskustelua siitä, millaiset palvelutarpeet järjestelmän tulee tulevaisuudessa huomioida, ja miten se kannustaa kuntia entistä tehokkaampaan ja ennakoivampaan toimintaan. Lyly viittasi siihen, että uudistuksen pohjatyötä on jo tehty, ja se sisältää paljon hyödynnettävää tietoa. Nyt tarvitaan vain poliittista tahtoa tarttua toimeen.

Keskeiset tavoitteet valtionosuusuudistuksessa:

• Oikeudenmukainen tasoitus: Järjestelmän on tasoitettava kuntien väliset taloudelliset erot tehokkaasti, jotta peruspalvelut ovat yhdenvertaisesti saatavilla koko maassa.
• Palvelutarpeiden huomiointi: Laskentaperusteiden on otettava huomioon dynaamiset tekijät, kuten väestön muutos, ikärakenne ja työttömyys.
• Hyvinvoinnin edistäminen: Järjestelmän tulee kannustaa kuntia ennaltaehkäisevään työhön ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.
• Sote-erien ratkaisu: Sote-uudistuksen jälkeen jäljelle jääneet kuntien tehtävien rahoitusperusteet on ratkaistava kiireellisesti ja selkeästi.
• Epävarmuuden poistaminen: Kunnat tarvitsevat nopeasti selkeät säännöt rahoituksestaan tuleville vuosille.
• Parlamentaarinen yhteistyö: Uudistuksen läpivieminen vaatii puoluerajat ylittävää yhteistyötä sen merkityksen vuoksi.