Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo ihmettelee voimakkaasti Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen äskettäin julkaisemaa tiedotetta alkoholin kotiinkuljetusta koskien, sillä Wallinheimon mukaan Kaikkosen esittämä malli tarkoittaisi käytännössä sitä, että alkoholin etämyynti jäisi edelleen yksinomaan ulkomaisten yritysten etuoikeudeksi. Wallinheimo nosti tiedotteessaan esiin suuren ristiriidan: Kaikkonen vaatii mallia, jossa ulkomaiset toimijat voisivat jatkaa vapaasti toimintaansa, samalla kun suomalaisilta yrityksiltä evättäisiin samanlaiset mahdollisuudet, mikä on paitsi hämmentävä, myös suomalaisen työn kannalta täysin kestämätön linja. Wallinheimon mukaan Kaikkosen ulostulo paljastaa karulla tavalla Keskustan nykyisen yritysajattelun, joka ei tunnu ymmärtävän nykyaikaisten markkinoiden ja yhdenvertaisen kilpailun periaatteita. Tämä poliittinen näkemysero korostaa Suomessa jo pitkään jatkunutta keskustelua siitä, miten alkoholipolitiikkaa tulisi uudistaa vastaamaan EU-lainsäädännön asettamia vaatimuksia ja kuluttajien muuttuvia tarpeita.

Ulkomaisten yritysten etuoikeus kestämätön kilpailuasetelma

Suomessa vallitsee tällä hetkellä omituinen tilanne, jossa alkoholin etämyynti toisesta EU-maasta kuluttajalle on käytännössä sallittua, mutta kotimaisille yrityksille on asetettu tiukkoja rajoituksia, jotka estävät niitä kilpailemasta tasavertaisesti ulkomaisten toimijoiden kanssa, mikä luo markkinoille erittäin epätasapainoisen tilanteen. Ulkomaiset toimijat ovat jo pitkään hyödyntäneet EU-oikeuteen perustuvaa oikeuttaan myydä alkoholia Suomeen, minkä seurauksena suomalaiset verotulot ja työpaikat valuvat ulkomaille, mikä on kansantaloudellisesti haitallista. Antti Kaikkosen ja Keskustan esittämä linja pyrkii Wallinheimon mukaan ylläpitämään tätä epäreilua tilannetta, jossa suomalainen yrittäjä joutuu taistelemaan tuulimyllyjä vastaan byrokratian ja vanhentuneiden säännösten takia. Wallinheimo korosti, ettei Kaikkosen näkemys ole pelkästään yritysvastainen, vaan se on osoitus siitä, että Keskusta on yhä syvällä 1800-luvun alkiolaisessa alkoholipolitiikassa, missä ihmisiin ei luoteta, ja aikuisten suomalaisten vapautta päättää omista kulutusvalinnoistaan rajoitetaan kaikin mahdollisin keinoin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja alleviivasi, että uudistuksen ytimenä on nimenomaan selkeyttää jo nyt sallitun etämyynnin pelisääntöjä, jotta suomalaiset toimijat saisivat edes osittain samat mahdollisuudet toimia kuin heidän kilpailijansa muissa EU-maissa. Hallituksen esitys pyrkii luomaan valvotun ja säännellyn mallin, joka mahdollistaisi suomalaisille pienpanimoille, viinitiloille ja muille toimijoille tavan myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille, mikä lisäisi maaseudun yrittäjien elinvoimaa ja toisi kaivattuja verotuloja Suomeen. Wallinheimon mukaan Kaikkosen vastustus tälle uudistukselle on käsittämätöntä, sillä se osoittaa Keskustan epäluottamusta suomalaisia yrittäjiä ja aikuisia kansalaisia kohtaan, joiden kykyyn toimia vastuullisesti ei uskota.

Alkiolaisuus ja epäluottamuksen perintö

Keskustan alkoholipolitiikan taustalla on perinteisesti ollut alkiolaisuus, joka juontaa juurensa Maalaisliiton perustajan Santeri Alkion (1862–1930) moraalis-eettiseen ajatteluun, missä korostettiin kansanraittiutta ja valtion ohjaavaa roolia kansalaisten paheiden torjunnassa. Wallinheimon mukaan tämä historiallinen perinne henkii yhä vahvasti Kaikkosen tiedotteesta, sillä se sisältää syvän epäluottamuksen suomalaisten yritysten ja aikuisten kansalaisten kykyyn toimia vastuullisesti. Keskustan asenne tuntuu jämähtäneen aikaan, jolloin alkoholinkulutusta pyrittiin kontrolloimaan tiukalla sääntelyllä, eikä puolue ole Wallinheimon mielestä kyennyt päivittämään näkemystään vastaamaan nykyaikaisen, aikuisten vapautta kunnioittavan yhteiskunnan ja EU:n sisämarkkinoiden vaatimuksia.

Kaikkosen pelkojen, jotka usein liittyvät kansanterveyteen ja alaikäisten suojeluun, Wallinheimo vastasi, että suomalaiset yritykset ovat täysin valmiita ja kykeneviä vastuulliseen toimintaan. Wallinheimo muistutti, että lakiesitys edellyttäisi jatkossa toimituksilta toimituslupaa, toimituspassia ja erityisesti tiukkaa ikärajavalvontaa, minkä vuoksi myynti ei olisi villiä länttä. Yritykset ovat jo etukäteen ilmoittaneet pystyvänsä selviämään näistä velvoitteista, usein jopa kehittyneempien digitaalisten ratkaisujen avulla kuin mitä ulkomaisilla toimijoilla tällä hetkellä on. Wallinheimo kysyi suoraan: ”Miksi Keskusta ei luota suomalaisiin yrittäjiin, kun he ovat valmiita kantamaan tämän vastuun ja investoimaan valvontamekanismeihin?”. Keskustan vastustus jättää pienen yrittäjän ahdinkoon ja antaa markkinan suoraan ulkomaisten toimijoiden haltuun.

Vastuullisuuden vakuudet: tiukka valvonta suomalaisille toimijoille

Hallituksen esitys alkoholin etämyynnin ja kotiinkuljetuksen sääntelystä ei tarkoita minkäänlaista villiintymistä tai kontrollin menettämistä, vaan päinvastoin se pyrkii tuomaan nykyisen, EU-lainsäädännön luoman harmaan alueen tiukasti sääntelyn piiriin, mikä Wallinheimon mukaan parantaa valvontaa. Suomalaiset yritykset joutuisivat sitoutumaan sääntelyyn, joka on huomattavasti tiukempaa ja läpinäkyvämpää kuin se, mitä ulkomaiset toimijat tällä hetkellä noudattavat, mikä tekee Wallinheimon mielestä kotimaisesta mallista vastuullisemman vaihtoehdon.

Tärkeimmät Uudet Valvontamekanismit ja Ehdot Suomalaiselle Etämyynnille:

• Toimituslupa: Kotimainen toimija tarvitsisi viranomaisen myöntämän luvan alkoholin kotiinkuljetukseen, mikä takaa toiminnan valvonnan.
• Toimituspassi: Kuljetuksessa olisi oltava mukana dokumentaatio, jolla toimituksen laillisuus ja reitti voidaan todentaa.
• Tiukka ikärajavalvonta: Kuljettajan olisi varmistettava henkilöllisyys ja ikä luotettavalla tavalla toimituksen yhteydessä.
• Vastuullisuusohjelma: Yritysten odotetaan ylläpitävän toiminnassaan alkoholipolitiikan periaatteita tukevaa vastuullisuusohjelmaa.
• Valvottu jäljitettävyys: Myynnin ja kuljetuksen tulisi olla viranomaisten jäljitettävissä ja valvottavissa.

Wallinheimon mukaan Kaikkosen viestintä tekee suoranaisesti hallaa niille suomalaisille yrityksille, joiden puolella Keskusta väittää seisovansa, sillä se heikentää luottamusta suomalaisiin yrittäjiin juuri silloin, kun heidän toimintamahdollisuuksiaan pitäisi vahvistaa. On erikoista ja ristiriitaista, että puolue, joka korostaa yrittäjyyden ja alueellisen elinvoiman merkitystä, kyseenalaistaa nyt omien yrittäjiensä ammattitaidon ja vastuullisuuden, mikä on omiaan karkottamaan yrittäjäkuntaa Keskustan leiristä.

Nykyaikaisten markkinoiden ehto

Kansanedustaja Wallinheimo muistutti, että vastuullinen alkoholipolitiikka ja nykyaikaiset markkinat eivät ole toistensa vastakohtia, sillä teknologian ja sääntelyn avulla voidaan luoda malli, joka suojelee kansanterveyttä ja samalla mahdollistaa yrittäjyyden. Hallituksen esitys ei missään nimessä vapauta ketään viranomaisvalvonnasta, vaan se nimenomaan vapauttaa suomalaiset yritykset kilpailemaan nykyaikaisesti ja tasavertaisesti kansainvälisten toimijoiden kanssa, mikä on jokaisen EU-maan kansalaisille kuuluva oikeus.

Wallinheimon mielestä on korkea aika siirtyä alkiolaisista asenteista 2020-luvulle, jossa luotetaan aikuisiin kansalaisiin ja yrittäjiin. Hän kehotti Keskustaa miettimään tarkasti, kenen etua he tällaisella pelottelulla lopulta palvelevat: ulkomaisten yritysten vai suomalaisten yrittäjien? Kokoomuksen ja koko hallituksen linja on Wallinheimon mukaan selkeä: he luottavat suomalaisiin kansalaisiin ja suomalaisiin yrityksiin myös entistä selkeämmän etämyynnin toteuttamisessa tiukan valvonnan puitteissa, mikä luo Suomeen uusia työpaikkoja ja verotuloja.

Luottamus talouden veturina

Wallinheimo kiteytti näkemyksensä siihen, että luottamus on modernin talouden ja yrittäjyyden veturi, ja kun Keskusta ei kykene luottamaan suomalaisiin yrityksiin ja heidän vastuullisuuteensa, se heikentää samalla koko Suomen kilpailukykyä ja uudistumiskykyä. Nyt esillä oleva alkoholipolitiikan uudistus on vain yksi esimerkki siitä, miten vanhentuneet ideologiset esteet hidastavat Suomen kehitystä ja siirtävät markkinaa ulkomaille, minkä vuoksi hallituksen tulee pysyä tiukasti linjassaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille.